”Vihdoin käynnistynyt, parlamentaarisessa yhteistyössä tehtävä valmiuslain uudistustyö on tässä ajassa tarpeellinen aloite. Maailma tapahtumineen ei kuitenkaan välttämättä odota, että saamme valmiutemme ja lakimme kaikessa rauhassa kuntoon. Kaikissa asioissa ei ole viisautta kiiruhtaa hitaasti”, Niinistö sanoi puheessaan.

Missä valmiuslain osalta olisi sitten syytä edetä nopeasti?

”Laajamittainen, vihamielisten ulkopuolisten tahojen organisoima maahantulo on tästä yksi esimerkki”, Niinistö sanoi puheessaan.

Tänään Politiikan toimittajien tilaisuudessa Niinistö kommentoi jälleen asiaa. Hän vieroksui sitä, että julkisessa keskustelussa asia on liitetty lähinnä vain maahantulon organisointiin.

– Minä olen kyllä alun perin nähnyt ongelmia koko hybridivaikuttamisen alueella, jota olisi nyt hyvä tarkastella, miten meidän voimassa oleva valmiuslainsäädäntömme vastaa hybridikokonaisuuteen, Niinistö tähdensi tilaisuudessa.

– Silloin tulee se vaikeus esiin, että oikeastaan kukaan ei tarkoin tiedä, mitä kaikkea hybridin puitteissa vielä keksitään. Jonkun sellaisen torjuminen etukäteen, josta ei edes tiedetä mitä se on, on aika lailla vaativa tehtävä. Tämä on minusta valmiuslain keskeinen tarkastelutarve ja tietysti sitten työ provosoitu maahanmuutto saattaa olla eräs alaotsake, presidentti jatkoi.

Niinistöltä kysyttiin tilaisuudessa myös, tarvittaisiinko valmiuslain nopea osauudistus ja tulisko raja pystyä sulkemaan, jos maahanmuuttoa käytetään hybridivaikuttamisen välineenä?

– Jälleen joudun toteamaan, että se ei ole minun silmissäni yksistään maahanmuuttokysymys eikä edes pääasiassa maahanmuuttokysymys vaan ylipäätään kysymys siitä, kykenemmekö me nykyisellä valmiuslailla riittävästi vastaamaan hybridi-ilmiöihin, ovat ne sitten mitä tahansa, Niinistö painotti jälleen.

Vastaus kysymykseen oli polveileva, mutta käytännössä Niinistö kannattaa hybridivaikuttamisen osalta valmiuslain nopeaa osauudistusta ja hänen mielestään valmiuslakiin kirjattuihin poikkeusolojen syihin voisi nopeassa tahdissa saattaa sen, että maamme olisi joutunut hybridioperaation kohteeksi. Tämän tulkinnan presidentti myös vahvistaa tilaisuuden jälkeen sähköpostitse Demokraatille.

– Olen perännyt sitä seitsemän vuotta ja jatkan peräämistä, hän kirjoittaa.

Hän puhui tilaisuudessa myös erillislainsäädännöstä.

– Erillislain kohdistan esimerkiksi EU:n rajamenettelysäännöksen ratifiointiin, hän tarkentaa Demokraatille.

Niinistö muistutti tilaisuudessa, että rajamenettelysääntö on voimassa monissa EU-maissa.

Tällaisen Suomen toistaiseksi ratifioimattoman rajamenettelyn pohjalta voitaisiin reagoida tilanteisiin, joissa rajalle ohjataan väkeä.

– Siinä on nyt ainakin eräs pieni osa, joka luultavasti voitaisiin saattaa voimaan Suomessa jopa suhteellisen nopeasti, jos nähdään, että sellainen tarve on. Muualla sellaista tarvetta on ymmärretty olevan, Niinistö muotoili Politiikan toimittajille.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoi eilen Demokraatille, että valmiuslain hybridipykälät kannattaa työstää jo tällä vaalikaudella. Hän on siis asiassa Niinistön linjoilla.

– Mieluummin nopeasti kiiruhtaen kuin hitaasti, Vanhanen sanoi.

– Valmiuslaissa kannattaisi jo tällä kaudella tehdä ne osat, joista on selkeä enemmistö saatavissa. Mieluummin nopeammin, sitä työtä voi sitten jatkaa jatkossa. Esimerkiksi presidentin maininta hybridioperaatiosta on hyvä esimerkki, hän lisäsi.

Valmiuslakia käsitellään perustuslain mukaisessa lainsäätämisjärjestyksessä.