Niinistön mukaan suurvaltojen väliset jännitteet eivät rajoitu vain kriisialueille, vaan kolmion kärjistä kohdistuu myös Euroopan unioniin voimistuvia ristikkäisiä paineita. Paineet alkavat näkyä myös EU:n jäsenmaissa, hän totesi.

– Tuon kolmion keskellä kansainvälisen asemamme säilyttäminen käy jatkossa alati työläämmäksi, Niinistö sanoi.

Tilanteen arvaamattomuutta lisää Niinistön mukaan se, etteivät suurvallatkaan ole immuuneja sisäisille ristiriidoille. Hän sanoi, että Yhdysvaltojen lähestyvä vaalivuosi sekä Moskovan ja Hongkongin mielenosoitukset tuovat näitä jakolinjoja kaikkien nähtäville.

Niinistön mukaan suora keskusteluyhteys kaikkiin kolmion kärkiin on tässä tilanteessa korvaamattoman arvokas.

– Emme me näissä keskusteluissa suurvallan päätä joltain sen valitsemalta suurstrategiselta linjalta pysty kääntämään, mutta muissa asioissa vaikutusmahdollisuuksia voi joskus olla.

Huomenna keskiviikkona Niinistö pääsee käymään keskusteluja yhden suurvaltajohtajan kanssa, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin saapuu työvierailulle Helsinkiin.

Niinistön mukaan vuoropuhelu antaa edellytyksiä aavistaa ennalta suurvaltojen liikkeitä ja maksimoida omaa reagointikykyämme.

– Ennen muuta puheyhteys tarjoaa tilaisuuden tuoda suoraan esille omat kantamme. Varmistaa, että meidän asemastamme ei vallitse mitään epäselvyyttä. Samalla saattaa syntyä tilanteita, joissa voimme edistää suurvaltojen keskinäistä dialogia.

Niinistö viittasi Snellmanin ajatuksiin

Niinistö nosti puheessaan esille myös Johan Vilhelm Snellmanin ajatukset siitä, että kansakunnan on luotettava ainoastaan itseensä. Niinistön mukaan Snellmanin ajatukset puhuttelevat jälleen kiihtyvän suurvaltakilpailun ja rapistuvan kansainvälisen järjestyksen aikana.

– Tämän ajatuksen palauttaminen mieliin ei suinkaan ole mitään kapeakatseista, poissulkevaa kansallismielisyyttä. Ajatonta realismia pikemminkin, Niinistö sanoi.

– Viime kädessä vain me itse vastaamme omasta turvallisuudestamme ja hyvinvoinnistamme, ei kukaan muu.

Niinistö kuitenkin sanoi, että globalisaation aikana kansainvälinen yhteistyö on tuonut myös hyvää, eikä valtion tule kokonaan käpertyä kuoreensa.

– Yhteisen hyvän tavoittelu, silloin kun siihen kumppaneita löytyy, edistää myös omaa asiaamme.

STT–IIRO-MATTI NIEMINEN, MIKA-MATTI TASKINEN