Hän totesi, että Euroopassa eletään nyt sotaista aikaa.

– Konkreettisesti Ukrainassa Venäjän jatkaessa hyökkäystään, mutta puheissa pitkin mannerta. Myös ja ehkä erityisesti siellä, missä turvallisuus on pitkään koettu itsestään selvänä annettuna hyvänä, Niinistö sanoi.

– Suomessakin on tunnettu huolta. Oma vastaukseni on ollut, että emme me pelkää, mutta olemme valveilla. Niin kuin olemme vuosikymmenet olleet. Se on myös havaittu: kautta lännen Suomen malli on kerännyt ihailua. Ei niinkään Natoon liittymisestä, vaan oman turvallisuutemme rakentamisesta. Suomen puolustusvoimien kyvykkyys, reservit, asevelvollisuus sekä maanpuolustustyö ja -tahto ovat kovassa huudossa.

– Ajatellaanpa, että Euroopan Nato-maat toimisivat samoin – yhteinen voima olisi valtava. Niin vahvan kimppuun ei kukaan käy. Hyvä, että Eurooppa herää. Se vahvistaa myös transatlanttista suhdetta.

Niinistön mukaan Ukraina on aktiivisesti ajamassa rauhaa, viimeksi Maailman talousfoorumin Davosin kokouksessa.

– Rauhasta puhutaan, mutta vielä sitä ei näy. Davosissa suunta oli oikea: osanottajia oli ennätysmäärä. Siitä on hyvä jatkaa toivottavasti mahdollisimman laajaan päämiestason huippukokoukseen.

NIINISTÖ käänsi katsettaan myös talouteen ja Suomeen.

Hän totesi, että Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut.

– On siirrytty pysyvästi velkaperusteiseen ylläpitoon.

– En usko, että yksikään käsi nousee kannattamaan, että jatketaan näin vaan. Kaikki kädet taitavat nousta kannattamaan, että pannaan talous sitten kuntoon. Sitä kyllä onkin kannatettu näinä vuosina jo monta kertaa. Ja silti vielä tässä ollaan.

Niinistö totesi, että pikainen vertailu Pohjoismaihin osoittaa, että Suomessa sakkaa pahasti ja pysyvästi.

– Ei se siitä muutu, että etsitään syypäitä ja pysytään juoksuhaudoissa. Siitä se voisi muuttua, että nostetaan paljas totuus pöydälle ja heitetään ennakkoasenteet ja vakiofraasit nurkkaan. Pohjaksi voisi päättää lopputuloksen, että dynaaminen talous ja työelämän perusturva eivät ole toisiaan poissulkevia. Sitten on vain perille puskettava. Olisikohan eduskunta valmis vetämään tällaista puolue- ja vaalikaudet ylittävää yhteistyötä?

NIINISTÖ sanoi lakien olleen suomalaisten miekkana ja kilpenä vuosisatojen ajan.

– Nyt tätä miekkaa pyritään kääntämään meitä itseämme vastaan. Venäjä käyttää ihmisiä välineenä tarkoituksenaan heikentää Suomen rajaturvallisuutta, horjuttaa sisäistä järjestystä ja synnyttää eripuraa. Tästä me taidamme olla yhtä mieltä.

Niinistö totesi, että emme tiedä, millä perusteella rajoillemme tulevat valikoituvat. Monet näyttävät tulevan maista, joihin palauttaminen ei ole teoriassakaan mahdollista.

– Turvapaikkaa koskeva kansainvälinen säännöstö jättää mahdollisuuden johdetusti ja ilman humanitäärista tavoitetta siirrättää ihmisjoukkoja tai houkutella niitä siirtymään maasta toiseen. Välineen käyttäjälle se on kuin Troijan puuhevosen nykyaikainen kehikko, vaikka tarkoitusperä poikkeaisikin tarustosta. Sitä Genevessä 1951 tai jälkeen tehdyissä säädöksissä ei osattu kuvitellakaan.

Niinistö näkee, että Suomessa on pidetty pää kylmänä ja eripuran kylväminen ei ole onnistunut. Tilannekuva on pysynyt yhtenäisenä ja toimista on vallinnut suhteellisen laaja yksimielisyys.

– Haaste on kuitenkin kova ja kahtalainen: miten turvaamme lakeihin ja miten taas turvaamme niitä. Pian koittava kevät voi tulla haastamaan molemmissa suhteissa. Voi olla, että poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellista ajattelua. Samalla laillisen järjestyksen ydin on varjeltava.

VIRKAKAUTENSA pian päättävä Niinistö muistutti itsekin avaavansa valtiopäivät viimeistä kertaa. Hän kiitti eduskuntaa hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella.

– Eduskunnan puhemiehenä totesin vuonna 2011, että eduskunta on uuden valtiosäännön mukaan nostettu sille kuuluvaan asemaan ylimpänä valtiomahtina: siis ei vain parlamentaarisen katteen haltijana, vaan itsenäisenä toimijana myös ulkopolitiikassa. Juuri siksi olen aina pitänyt ensiarvoisen tärkeänä vahvan yhteydenpidon eduskuntaan – väliin mielestäni jopa hallituksia avoimemmin.

Niinistö totesi, että hänen kaudellaan aloitettiin säännöllinen, joskin säätelemätön, tapaaminen valiokuntien kanssa. Se painottui ulko- ja puolustusvaliokuntiin.

– Ne ovat olleet enemmän kuin kuulemisia, oikeastaan keskustelutilaisuuksia. Olen pitänyt niitä suuressa arvossa ja ne ovat antaneet aineksia myös omaan ajatteluuni. Jo alkutaipaleella totesin, että niistä syntyy epämuodollista parlamentaarista katetta presidentin toimille.