Tuppurainen sanoo, että on vielä liian aikaista vetää johtopäätöstä siitä, mikä Afganistanin menettämisen merkitys on.

– On aivan selvää, ettei myöskään pidä vaipua itsesääliin ja melankoliaan, että demokratia ja ihmisoikeudet olisi ikuisesti menetetty ja että niiden edistäminen olisi osoittautunut toivottomaksi. Sellaista johtopäätöstä on liian aikaista vetää. Nyt ei ole hedelmällistä antautua syyttelyyn ja keskinäiseen kyräilyyn globaalisti.

– Ei tule antautua autoritaarisen vyörytyksen edessä.

Hän toteaa, että maailman demokratioilla on monella tavalla ajatellen ylivoimia, myös muun muassa taloudellisessa mielessä sekä vaikkapa väestöpohjaltaan.

– Jos haluamme ylläpitää demokratiaa maailmassa, kyse on lopulta poliittisesta johtajuudesta ja tahdosta.

Marinin (sd.) hallitus haluaa eurooppaministerin mukaan vahvistaa EU:n omaa kriisinkestävyyttä eli resilienssiä sekä EU:n kyvykkyyttä ratkoa globaaleja kriisejä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puntaroi hiljattain Euroopan roolia maailmanpolitiikassa. Kysymykset EU:n suuntaan olivat tiukkoja.

– Yhdysvaltain nopea ja vähän yksipuolinenkin vetäytyminen Afganistanista on aiheuttanut Euroopassa kysymyksiä. Mutta olemmeko huomanneet EU:n näkymättömyyden viime viikkojen kriisin aikana? Olen jo pitkään tuonut esille huoltani siitä, miten Eurooppa on menettänyt asemaansa muiden valtakeskusten rinnalla, hän sanoi tällä viikolla Suurlähettiläspäivillä pitämässään puheessa.

Puheen jälkeisessä mediatilaisuudessa teema EU:n roolista Afganistanin tilanteen hoidossa jatkui. Niinistö kertasi EU:n esittäneen pyynnön muun muassa Suomelle, että se auttaisi EU:n palveluksessa olevien ihmisten evakuoimista maasta.

– Kyllähän tämä tietysti herättää sellaisen kysymyksen, että missä EU oli?…EU, jolla kuitenkin oli liittymäkohtia kriisiin, puuttui kokonaan, kun ongelmia jouduttiin ratkomaan. Se ei anna kovin hyvää kuvaa, Niinistö sanoi.

Puheessaan Niinistö nosti esiin, että EU:n turvallisuus- ja puolustustoiminnan ohjenuoraksi valmistellaan parhaillaan strategiseksi kompassiksi kutsuttua asiakirjaa.

– Keskustelu Euroopan roolista maailmassa on varmasti tarpeen. Ja olen sitä itsekin toistuvasti perännyt. Mutta pelkkä kompassi ei riitä, jos emme ole kartalla. Todellisuus ajaa nopeasti kovasanaisten tuomioiden ja hyvää tarkoittavien julkilausumien ohi. Voidakseen toimia omaehtoisesti suurvaltapolitiikan kasvavissa paineissa Eurooppa tarvitsee omaa voimaa. Voima taas edellyttää yhtenäisyyttä, päättäväisyyttä, sitoutumista yhteisesti valittuun linjaan ja toimeenpanokykyä. Kaikesta tästä EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on tällä hetkellä valitettavan suuri pula, Niinistö sanoi.

Hän totesi myös, että sekä Pekingissä että Moskovassa on jo varmasti tehty tulkinta siitä, että Afganistanin kohtalo osoitti, ettei Yhdysvallat ja koko länsi onnistu arvomaailmansa viennissä.

– Osuupa tulkinta lännen heikkoudesta oikeaan tai ei, epäilyjen varjosta on vaikea irtautua, presidentti jatkoi.

Medialle Niinistö tarkensi esittäneensä vain epäilyksen, mahdetaanko nyt idässä ajatella, että länsi on heikko. Kyse ei ollut Niinistön mukaan kannan ottamisesta.

Tytti Tuppurainen sanoo, että demokraattisten maiden täytyy uskoa omiin arvoihinsa, koska kaikkialla maailmassa ihmiset kuitenkin haluavat demokratiaa.

– Ei ole näyttöä siitä, että autoritaarisuus olisi ajanut ikään kuin demokratian asian ohi.

EU:n roolista Kabulin yhä käynnissä olevassa evakuoinnista Tuppurainen sanoo suoraan: on ilmeistä, että se on puutteellinen.

– EU on tehnyt kuitenkin paljon. On pidetty ulkoasiainneuvoston kokous ja koordinoitu esimerkiksi sitä, keitä kaikkia lennoille otetaan.

EU ei kuitenkaan ole ollut Kabulissa paikan päällä yhtenä joukkona.

– Tämä on ongelma, koska meillä on nimenomaan olemassa EU:n taistelujoukot, joiden yhdeksi tarkoitukseksi on jo vuosia sitten sovittu tämänkaltaiset tilanteet, EU:n kansalaisten evakuointi tai esimerkiksi lentokentän tai sataman suojaaminen. On ongelmallista, ettei tässäkään tilanteessa EU:lla ole ollut kyvykkyyttä käyttää näitä voimavaroja.

Taistelujoukon käyttöön liittyy isoja esteitä. Sen käyttö vaatii jäsenmaiden kesken yksimielisyyttä ja vähintään 10 päivän valmistautumisaikaa.

– Päätöksentekomenettely ja joukkojen käyttäminen on tällä hetkellä liian hidasta. Tilanne vaatii korjausta, Tuppurainen sanoo.

Tuppuraisen mukaan Suomen pitkän linjan mukaisesti tällaisissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa pitäisi pyrkiä tekemään määräenemmistöpäätöksiä. Ylipäänsä Suomi on ajanut EU:n yhteisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan syventämistä.

EU:n taistelujoukot ovat toimineet noin 15 vuotta. Suomikin on osallistunut joukkojen päivystysvuoroihin, viimeksi viime vuoden lopulla.

Tositilanteen tulleen päivystysvuorossa oleva maa vastaa itse EU-joukkojen kustannuksista. Näin ollen ei liene ihme, jos Afganistaniin ei heti löydy lähtijää.

– Taakkaa pitäisi jakaa tasaisemmin, pitäisi toimia yhtenä EU:na myös kustannusmielessä.
EU-joukoissa on 2 700 henkilöä. Esimerkiksi USA on lähettänyt Kabulin evakuointitehtäviin liki kaksinkertaisen määrän sotilaita.

Niinistö halunnee jälleen kerran herätellä EU:ta yhteiseen vastuuseen ja yhtenäisyyteen myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Siihen, voivatko presidentin sanavalinnat laskeutua myös sellaiseen maaperään, jossa niiden tulkittaisiin osuvan populistisen EU-kritiikin uomiin, Tuppurainen ei lähde suoraan kysyttäessä ottamaan kantaa.

– Demokraattisten maiden johtajien pitää osoittaa nyt arvojohtajuutta ja määrätietoisuutta. Nyt ei pidä vaipua itsesääliin eikä joutavaan syyttelyyn, hän toistaa.

Helsingin Sanomien mukaan komissaari Jutta Urpilainen ihmettelee Suomessa esitettyä kritiikkiä, jonka mukaan Euroopan unioni on ollut passiivinen Afganistanin joutuessa ääriliike Talebanin käsiin.

Lehden artikkeli viittaa niin presidentti Niinistön kuin kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen esittämiin näkemyksiin.

Urpilainen sanoo, että EU-tasolla jäsenmaiden ulko- ja sisäministerit sopivat yhteisestä linjasta. Jäsenmaat ovat koordinoineet evakuointitoimia ja jakaneet tietoa keskenään. Samalla hän muistuttaa, että EU:n kyky toimia paikan päällä Afganistanissa on rajallinen.

Urpilainen listaa myös muita asioita, joita EU on tehnyt Afganistaniin liittyen.

– Mitä EU olisi voinut tehdä vielä enemmän? komissaari kysyy lehdessä.