Politiikka

Niinistön puhetta ylistettiin ja analysoitiin pilkkuja myöten – Eikö siinä todellakaan ollut mitään kritisoitavaa?

Lehtikuva / Roni Rekomaa
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ennen presidentin perinteisen uudenvuodenpuheen nauhoitusta Presidentinlinnassa Helsingissä uudenvuodenaattona 31. joulukuuta 2018.
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ennen presidentin perinteisen uudenvuodenpuheen nauhoitusta Presidentinlinnassa Helsingissä uudenvuodenaattona 31. joulukuuta 2018.
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ennen presidentin perinteisen uudenvuodenpuheen nauhoitusta Presidentinlinnassa Helsingissä uudenvuodenaattona 31. joulukuuta 2018.

Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhetta kehuttiin ja analysoitiin paljon pilkkuja myöten niin toimittajien kuin erilaisten asiantuntijoiden voimin. Luulisi nähdyn ja kuullun olevan jo Sauli Niinistöllekin hivenen kiusallista

– Ehkä analyyseissa toteutuu juuri sisäpoliittisesta vallasta riisutun presidentin rooli kommentoijana, jota kuitenkin kuunnellaan aseman tuoman arvovallan takia, puhetaidon ja retoriikan kouluttaja Antti Mustakallio kuittaa.

Hän on itsekin antanut Niinistön puheelle kiitosta. Mustakallio kirjoitti jopa blogipostauksen otsikolla Puhu niin kuin Niinistö. Eikö puheessa ollut mitään kritisoitavaa?

– Pieniä juttuja, hän vastaa.

Esimerkiksi se, mitä Niinistö sanoi maahanmuutosta, oli Mustakallion mukaan kritiikille altista. Toisaalta hän muistuttaa, että sanoipa tästä aiheesta mitä tahansa, se on kritiikille altista.

Myös jopa sitä kehuttiin julkisuudessa, että Niinistö käytti tyylikeinona käänteistä sanajärjestystä. Olisiko tässä siis valtti eduskuntapuheisiinkin, subjektit ja predikaatit sekaisin niin hyvää tulee?

– Pointti ehkä tässä on nyt se, että presidentti puhuu nimenomaan hänelle sopivalla tyylillä. Siihen kuuluu muun muassa se, että hän silloin tällöin käyttää epäsuoraa sanajärjestystä. Se tuo puheeseen ehkä tietynlaista runollisuutta. Tästä ei nyt pidä vetää ohjetta, että kaikkien pitää käyttää puheissaan epäsuoraa sanajärjestystä. Mutta voi tehdä ohjeen, että kullakin puhujalla voi olla omanlaisensa tyyli.

”Kyllähän tämä Suomessa on ykköspuhe.”

Mustakallio painottaa, että jo vuosien perinne on, että tiedotusvälineet valmistautuvat kulloisenkin presidentin uudenvuodenpuheen analyysiin.

– Suomen kansahan sen lopulta päättää, millainen arvo puheelle annetaan. Nyt näyttää siltä, että aika moni on valmis katsomaan puheen, itse arvioimaan sen ja on myös kiinnostunut median analyyseista.

Mustakallion mielestä presidentin puhe on tässä mielessä näkyvyytensä ansainnut.

– Kyllähän tämä Suomessa on ykköspuhe. Ei meillä sellaisia toistuvia vastaavanlaisia puheita ole niin paljon. Tietenkin valtiopäivien avajaispuhetta, jonka senkin pitää presidentti, myös analysoidaan. Se on poliittisesti kiinnostavampi koska se esitetään eduskunnalle.

Listaan voisi lisätä presidentin pitämän Yhteisvastuukeräyksen avauspuheen.

Mustakallio muistuttaa, että keskustelussa presidentin puheen saamasta laajassa huomiossa on kyse samasta asiasta kuin presidentinvaaleissa.

– Vaalien allahan puhuttiin, miksi vaaleista tehdään niin iso numero, vaikka kyseessä on kuitenkin virka, jossa on vähän valtaa.

”Puheenkirjoittaja antaa aikaa,”

Syyskuussa 2015 Yle antoi poikkeuksellisesti pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) mahdollisuuden tv-puheeseen. Tämä herätti paljon kritiikkiä. Puhetta myös analysoitiin tarkasti.

– Ymmärrän sen ongelmallisuuden, että pääministeri saa tv-aikaa, jossa hän voi sanoa mitä tahansa ilman, että kukaan keskeyttää. Minusta se oli virkistävä poikkeus, että hän halusi puhutella kansalaisia. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että jos näin tapahtuu joskus.

– Kyllähän siinäkin ymmärrettiin se tai se tuli epäsuorasti esille, että puheella on valtaa ja sillä voi muokata ihmisten asenteita ja uskomuksia. Puhe on parhaimmillaan vaikuttava väline, Mustakallio pohtii.

Puhetaidon kouluttajat painottavat usein, että puheiden pitäjien pitäisi Suomessakin osata hyödyntää puheenkirjoittajia. Tällaista perinnettä maassamme ei juuri ole. Samat asiantuntijat kuitenkin kehuvat Niinistön puheita, vaikka hän tietävästi laatii ne itse. Onko tässä ristiriitaa?

Antti Mustakallio vetoaa Hämeenlinnassa ohjastamassaan Retoriikan kesäkoulussa vierailleeseen Barack Obaman puheenkirjoittajaan Cody Keenaniin.

Keenanilta kysyttiin, miksi johtajat tarvitsevat puheenkirjoittajia.

– Hän sanoi, että eivät he välttämättä tarvitse. Hän totesi Obamasta, että hän oli vallan kyvykäs kirjoittamaan itse puheita. Obamalla ei ollut puheenkirjoittajaa ennen hänen ensimmäistä presidentinvaalikampanjaansa, Mustakallio kertoo.

Mihin politiikko tai johtaja sitten puheenkirjoittajaa tarvitsee? Mustakallio vastaa, että vuorokaudessa on vain 24 tuntia.

– Puheenkirjoittaja antaa aikaa ja tietää myös kuinka puhe toimii, laatu on hyvää. Se ei tarkoita, etteikö vaikkapa yritysjohtaja tai presidentti itse kykenisi laatimaan hienoja puheita. Niinistö on kirjallinen tyyppi. On nähty, että hän pitää lukemisesta ja tykkää kirjoittamisesta. Usein kirjallisilla ihmisillä on taitoa tehdä myös hyviä puheita.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 12 Demokraatti
DIILI - Suomi panee hävittäjiin miljardeja, mutta miksi?
ON THE ROAD - Keski-Suomen kautta Brysseliin?
PILLERI - Huume muuttuu lääkkeeksi
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


DEMOKRAATTI

Vastaa Demokraatin verkon lukijakyselyyn!
20.5.2019

Luetuimmat


Uusimmat