Tasavallan presidentti Sauli Niinistön esiintyminen Turun kirjamessuilla on herättänyt keskustelua. Niinistö kritisoi verrattain voimakkaasti esimerkiksi Mäntyniemen herra -nimisen henkilökuvan (Into Kustannus) tietojen oikeellisuutta ja lähteiden käyttöä.

Hän jopa päätyi suosittelemaan kirjan toiselle kirjoittajalle, politiikan toimittaja, kirjailija Lauri Nurmelle ammatinvaihtoa.

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, professori Markku Jokisipilä ei näe presidentin toiminnassa esimerkiksi mitään sellaista, että tämä olisi ollut jollain tavalla suitsimassa sananvapautta.

– Totta kai presidentti, kun hän sanoo mitä tahansa, se on raskas väline ja sillä on iso painoarvo. Siltä kannalta voi nähdä, että ei ole ihan ongelmatonta, jos hän lähtee kovasti arvostelemaan yksittäistä kirjoittajaa. Toisaalta se, että presidentti osallistuu keskusteluun, on häneltä avoimuuden arvostamista. Hän ei ole asettanut yläpuolelle, vaan lähtenyt kertomaan asioista. Jos ja kun kirjailijoilla on oikeus esittää kriittisiä tulkintoja, toki presidentillä on oikeus esittää oma näkemyksensä asiasta, Jokisipiliä toteaa.

Kesällä ja syksyllä Niinistöstä julkaisseista kirjailijoista vain Tuomo Yli-Huttula sai presidentin haastatteluja. Yli-Huttulan kirja Presidentti ja porvarivalta (Otava) ei käsitellyt vain Niinistöä vaan myös muita keskeisiä kokoomustaustaisia vaikuttajia.

Niinistö myös antoi ymmärtää toivovansa, että hänen toimintaansa arvioitaisiin vasta presidenttikausien jälkeen.

– Niin on tunne kuin elävältä nyljetty, tasavallan presidentti kommentoi hänestä nyt ilmestyneitä kirjoja.

Professori Markku Jokisipilä ei löydä vastaavaa vertailukohtaa, jossa maamme presidentistä olisi kirjoitettu näin paljon tässä vaiheessa kautta tai kesken kausien.

– Yleensä lähihistorian tutkimus on seurannut viiveellä.

Jokisipilä kuitenkin näkee, että aikajänne on lyhentynyt ja informaatiosykli kiihtynyt. Kirjoille on tilausta jo presidenttikauden kestäessä.

– Tällaiset kriittiset puheenvuorot (kirjat) kuuluvat poliittiseen keskusteluun. Presidentti on osa poliitista kenttää. Ei ole nykymaailmassa realistinen ajatus, että odotettaisiin 12 vuotta ja sen jälkeen tehtäsiin vasta analyysia, hän pohtii.

– Monenlaista on maailmassa tapahtunut sen jälkeen, kun Niinistö aloitti tasavallan presidenttinä. Kansainvälinen tilanne on muuttunut toiseen asentoon. Ja myös Suomen politiikassa on ollut dramatiikkaa, jossa presidenttikin on ollut mukana. Siltä osin on perusteltua, että välianalyysejakin tehdään. Siinä mielessä Niinistö on oikeasssa, että loppuarviointia on turhanaikaista vielä tehdä, Jokisipilä toteaa.

Hän pitää poikkeuksellisena ja positiivisena, että presidentti osallistui keskusteluun hänestä tehdyistä kirjoista.

– On meillä historiassa ollut presidenttejä, jotka olisivat katsoneet, etteivät he lähde mukaan ollenkaan.

Professori, mediatutkija Anu Koivunen pitää hyvänä, että Turun kirjamessuilla järjestettiin julkinen keskustelu Niinistöä kirjoissaan käsitelleiden ja presidentin välillä.

– Tulkitsen, että keskustelussa oli kyse sekä tasavallan presidentti Niinistön tunnetusti ärhäkästä oman julkisuuskuvan vartioinnista että yleisemmästä kysymyksestä koskien nimettömien lähteiden käyttöä, Koivunen sanoo.

– Sinänsä pidän tärkeänä ja demokratian terveyden merkkinä sitä, että vallankäyttöä analysoidaan ja myös kriittisesti. Ja on ymmärrettävää, että istuvia vallankäyttäjiä arvioidaan myös anonyymisti – mutta silloin voi tulla debattia. Debatti on minusta hyvä juttu, Koivunen painottaa.