– On erittäin hyvä, että TE-palveluita kehitetään tähän suuntaan. Palveluita on järkevää vähentää niissä kohdin, joissa työllistyminen, perhevapaa tai asepalvelus on kolmen kuukauden päästä alkamassa. Näin niukat resurssit voidaan kohdentaa paremmin niille, jotka palveluita eniten tarvitsevat, Lyly sanoo tiedotteessa.

Hän muistuttaa, että mitä pidempi työttömyys, sitä enemmän työnhakija tarvitsee tukea. Lyly huomauttaa, että tällä hetkellä työnhakukeskusteluita ja täydentäviä työnhakukeskusteluita järjestetään varsin niukoilla resursseilla.

– Lisää resursseja pitäisi saada täydentävien työnhakukeskustelujen käymiseksi. Jatkokeskusteluita tulee järjestää tiiviimmin heidän kanssaan, joiden työttömyys pitkittyy.

– Henkilötyövuosissa ja resurssoinnissa ei ylletä pohjoismaiselle verrokkitasolle. Tästä ovat kantaneet huolta sekä työnantaja- että työntekijäpuoli. Heillä on huoli, ettei palvelutarpeeseen työn murroksen ja työmarkkinoiden alati muuttuvien tilanteiden vuoksi pystytä vastaamaan.

Lylyn mukaan työvoimapalvelujen rahoituspohjasta on pidettävä huolta muutoksissa.

– Yksilöllisistä työllistymistä edistävistä palveluista on turha haaveilla, jos rahoitus ei ole riittävää. Siksi valtiolta kunnille siirtyvät tehtävät työvoimapalveluiden osalta on korvattava kunnille täysimääräisesti. Myös muutoskuluihin on varauduttava.