Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

26.5.2025 09:46 ・ Päivitetty: 26.5.2025 13:43

Norjan pääministeri: Palestiinan tunnustamatta jättäminen luo vain lisää tilaa terrorismille

LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre (oik.) halusi vapautua kravatistaan saavuttuaan Paimion pääministerikokoukseen. Tapaamista isännöi pääministeri Petteri Orpo yhdessä Ahvenanmaan maaneuvoksen Katrin Sjögrenin kanssa.

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre sanoi Pohjoismaiden pääministerien epävirallisessa kesäkokouksessa Paimiossa, että Palestiinan tunnustaminen valtioksi ei tarkoita terrorismin hyväksymistä.

Susanna Luikku

Demokraatti

Norjan mielestä kyse on maan liittämisestä kansainväliseen järjestelmään, oikeuksineen ja velvollisuuksineen.

Norja tunnusti Palestiinan viime vuonna. Norjan työväenpuoluetta edustava pääministeri Støre korosti, että asiaa pohdittiin huolellisesti ja ajoitus nähtiin oikeaksi.

– Palestiinan tunnustaminen suvereeniksi valtioksi ei tarkoita väkivallan ja terrorin hyväksyntää, vaan tuo Palestiinan mukaan kansainväliseen järjestelmään ja sen valvonnan piiriin. Eristäminen vain kasvattaa terrorismin elintilaa, Støre sanoi medialle saapuessaan pääministeritapaamiseen Paimion parantolaan.

Støre muistutti, että muutkin valtiot, muun muassa Britannia ja Kanada, suunnittelevat Palestiinan tunnustamista.

Suomea hän ei silti halunnut suoraan ohjeistaa.

– Ymmärrän, että päätös on vaikea, mutta joskus se on tehtävä – ja meistä oikea aika oli viime kesänä. Suomi tekee tietenkin omat päätöksensä, mutta he tietävät, mikä on Norjan kanta. Olemme valmiit jakamaan kokemuksiamme, jos niitä kysytään, Støre muotoili.

Lisää aiheesta

Kaikkiaan 143 maata on tunnustanut Palestiinan. Maltan pääministeri ilmoitti eilen paikallisessa mediassa, että Malta liittyy joukkoon ensi kuussa. Pohjoismaista Palestiinan ovat tunnustaneet kaikki muut paitsi Suomi ja Tanska.

SUOMEN ja Ahvenanmaan yhdessä isännöimän kokouksen teemoina ovat kokonaisturvallisuuden vahvistaminen ja kilpailukyky. Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin, Färsaarten ja Grönlannin pääministerien ohella tapahtumaa osallistuu myös maiden yrityselämän edustajia.

– Tärkein turvallisuuspoliittinen kysymyksemme on Venäjän aggressio ja se, että tuemme Ukrainaa sen puolustaessa itsenäisyyttään. Samalla täytyy tiedostaa, ettei Venäjä ole lähdössä rajoiltamme minnekään: se on ja pysyy sekä Suomen että Norjan rajanaapurina. Pohjoismaat tarvitsevat lisää läheisempää dialogia ja yhteistyötä myös turvallisuusasioissa, Jonas Gahr Støre sanoi medialle.

Myös Tanskan pääministeri Mette Frederiksen korosti Pohjoismaiden yhteistä turvallisuusympäristöä ja sanoi siinä operoimisen sekä yhteistyön olevan helpompaa nyt, kun myös Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä.

PALESTIINAN tunnustaminen ei varsinaisesti ollut kokouksen asialistalla, mutta kun tiedotustilaisuudessa kysyttiin asiasta, Tanskan pääministeri Frederiksen ja Suomen Petteri Orpo ottivat esiin kahden valtion mallin, humanitaarisen avun perillemenon ensisijaisuuden ja Hamasin terrorin.

Frederiksen sanoi suoraan, ettei Tanska tule nyt tunnustamaan Palestiinaa, koska ”aika ei ole oikea, ja myös Israelin valtiolla oikeus olla olemassa ja elää rauhassa”. Orpo ei ottanut suoraa kantaa, vaan korosti Suomen tekevänsä kansainvälisen yhteisön kanssa kaikkensa, että alueelle saataisiin rauhanomainen ratkaisu.

– Olen eri mieltä: ette tee, ei kukaan meistä tee kaikkea voitavaa. Benjamin Netanjahun hallinto ei saa päättää, miten kansainvälinen yhteisö reagoi, ja nyt niin pitkälti tapahtuu. Jos Palestiinaa ei tunnusteta, mikrofoni sen asiassa jää terroristeille, vaikka palestiinalaisten enemmistö ei tue heitä ja haluaa rauhaa, Jonas Gahr Støre sivalsi saaden tukea Islannin pääministeriltä Kristrún Mjöll Frostadóttirilta.

Islanti tunnusti Palestiinan ensimmäisten länsieurooppalaisten maiden joukossa jo vuonna 2011.

Juttua muokattu ma 26.5. klo 16.42: lisätty tieto Maltan päätöksestä ja Palestiina-kommentit Paimion-kokouksen tiedotustilaisuudesta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU