Yhtä puoluetta lukuun ottamatta lienee selvää, että pidemmän aikavälin suurin kysymys vaaleissa on ja tulee olemaan ilmastonmuutoksen vaikutukset yhteiskunnassa. Meille on kuitenkin muodostumassa suuri lyhyemmän aikavälin haaste, joka tulee ratkaista seuraavan eduskuntavaalikauden aikana. Tämä haaste on työvoiman riittävyys ja sitä myöten koko hyvinvointivaltion rahoituksen pohjan turvaaminen.

Vähemmän julkisuutta tämän työvoiman riittävyyttä koskevan teeman ympärillä ovat saaneet maan sisäiset ratkaisukeinot, kuten osa-aikaisen työvoiman parempi hyödyntäminen. Varsinkin palvelualoilla on paljon osa-aikaista työvoimaa, jolle ei ole tarjolla täysiä viikkotyötunteja. Tällä tavalla työnantaja säästää ylityökorvauksiin liittyvissä kustannuksissa ja nollatuntisopimusten osalla jopa sairauspoissaoloihin liittyvissä kustannuksissa.

Osa-aikainen työvoima on käytännössä varattu täysin yhden työnantajan käyttöön, vaikka työntekijällä hyvin usein olisi annettavana kolmasosa työajastaan toisen työtehtävän tekemiseen. Osa-aikaisen työvoiman käytön ympärille liittyy tekijöitä, jotka eivät ole riippuvaisia työntekijöistä, vaan pääosin työnantajista itsestään. Tähän teemaan liittyvät haasteet tuleekin ratkaista kolmikantaisella sopimisella työmarkkinajärjestöjen ja eduskunnan välillä, heti seuraavan eduskuntavaalikauden alussa.

ENITEN työvoiman lisäämiseen liittyvässä keskustelussa julkisuutta on saanut ulkomaalaisen työvoiman lisääminen. Tässä asiassa emme kuitenkaan ole yksin, sillä samaa tavoitellaan kaikissa muissakin Länsimaissa. Tässä kilpailussa pienen pohjoisessa sijaitsevan maan onkin vaikea erottautua edukseen. Yksi näkökulma tässä keskustelussa on se, että meidän tulisi pystyä kasvattamaan pitovoimaa maassa jo olevan ulkomaalaisen työvoiman osalta.

Suomessa opiskelee paljon ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita, joista merkittävä osa muuttaa opiskeluidensa jälkeen pois Suomesta koska heillä ei ole työpaikkaa. Vuosi valmistumisen jälkeen ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden työllisyys on vain puolet kantasuomalaisiin verrattuna. (OKM 2021.)

Tullin tilastojen mukaan maakunnittain tarkasteltuna Keski-Pohjanmaalla tavaroiden ulkomaankauppaa tekevien yritysten osuus viennistä ja tuonnista on Suomen suurin (Tulli 2021). Alueella sijaitsee myös yksi Suomen kansainvälisimmistä korkeakouluista. Silti Keski-Pohjanmaan asukkaista ulkomaalaisten osuus on yksi maan pienimistä (STAT 2019).

Miksi ulkomaalaisomisteisten yritysten työpaikat eivät kohtaa ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, varsinkaan Keski-Pohjanmaalla?

Lähteet:

OKM 2021. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa. https://bit.ly/3CAGUZI
STAT 2021. 11 ra — tunnuslukuja väestöstä alueittain. https://bit.ly/3S4SMIU
Tulli 2021. Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2021(1-6). https://bit.ly/3rTVtmh

Kirjoittaja on ay-aktiivi ja kuntapäättäjä Kokkolasta.