Moni kesähuvilan omistaja alkaa olla 80 ikävuoden tienoilla, ja osa heistä siirtää huvilan suoraan lapsenlapsilleen, kertoo Vapaa-ajanasukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo.

Hänen mukaansa monen nuoren mökkiläisen toiveena on pihan helppohoitoisuus.

-  Nuoremmille mökki on tukikohta, josta lähdetään tekemään kaikkea kivaa. Heille mökkeily ei ole enää itsetarkoitus. Helppohoitoinen piha on siitäkin syystä toiveissa.

-  Kesäasunnon pihan laittoon menee helposti kymppitonni, enemmänkin, Tervo arvioi.

Uudemmat mökit muistuttavat sekä kooltaan että varustelultaan omakotitaloja.

-  Huvilan koon kasvun ohella esimerkiksi pihan terassien mitat ovat kasvaneet selvästi. Terassi voi olla nyt kooltaan viisin- tai kymmenkertainenkin takavuosien mökkiterasseihin verrattuna.

Tanja Nieminen Maisemasuunnittelu Parempia Pihoja -yrityksestä on Tervon kanssa samaa mieltä.

-  On ollut jo pitempään näkyvissä se, että kesämökkien moni piha on aika hyvin varusteltu. Usein pihalle halutaan yhdessäoloa ajatellen esimerkiksi komea kesäkeittiö.

Niemisen mukaan materiaalien ja myös kasvien valintaan kiinnitetään nyt paljon huomiota.

-  Kasvillisuuden puolella suositaan kunttaa (metsänpohjamattoa), palautetaan näin metsää mökkipihaan. Jos istutuksia tehdään, ne ovat nyt monesti kukkivia pensaita tai havuistutuksia, eli kasvillisuutta, jota ei tarvitse erikseen kastella.

Mikäli mökille laitetaan nurmikkoa, se on Niemisen mukaan nykyisin usein siirtonurmikko.

-  Mutta isot nurmialueet eivät ole enää huviloilla kovin suosittuja.

Tervo tuumii, että tuohon on selvä syy.

-  Jos et pääse kuukauteen mökille, eikä ole ketään joka kävisi leikkaamassa nurmen, paikka menee aika hurjan näköiseksi.

Puusee sinnittelee

Tervon mukaan on nähtävillä myös trendin tapainen, jossa huvilan pihan suunnitteluun halutaan asiantuntemusta.

-  Nykyisin voidaan tilata mökin pihakatselmus joltakin firmalta, joka sitten tekee pihasuunnitelman.

Monipuolisesti varustellut mökit ja pihat ovat toki vielä vähemmistönä. Valtaosa kesäasunnoista on Tervon mukaan edelleen mökkikantaa, joka rakennettiin 70-, 80- ja 90-luvuilla.

-  Näissä pihankin tekee edelleen useimmiten omistaja itse.

Vanhastaan mökkipihaan on kuulunut puusee eli huussi. Niin moderniksi ei mökkeily Tervon mukaan ole mennyt, etteikö niitäkin edelleen rantamökeillä olisi.

-  Veikkaisin, että perinteisiä huusseja on mökeillä vielä yli satatuhatta. Osa niistä ei ole lainmukaisessa kunnossa – jollekin puuseen 500 euron kunnostus on liikaa.

Ukaaseihin vaihteeksi helpotus

Maisemasuunnittelija Nieminen sanoo, että mökkirannan laiturit eivät ole kasvaneet kokoa samalla tapaa kuin pihan terassit, kesäkeittiöt tai rantasaunat.

-  Laiturien kokoa rajoittaa se, että ilman lupaa laiturin mittaa ei saa venyttää yli seitsemään metriin rannasta.

Nieminen lisää, että ”lähes kaikki” haluavat mökeilleen nykyisin ainakin vähän hiekkarantaa.

Rantarakentamisen ja mökkielämän säännöt ovat jo pitkään tiukentuneet, huipentumana maineikas jätevesiasetus. Nyt on Tervon mukaan luvassa mökkiväelle vaihteeksi helpotusta.

-  Näyttää siltä, että lievennys sääntöihin on menossa läpi. Vastedes kevytrakenteiset rakennelmat, eli katokset, pienet majarakennukset ja sen tyyppiset, eivät enää vaadi rakennuslupaa, vaan toimenpidelupa riittää.

STT – Pertti Mattila