Kuntapolitiikan areenoille nousi kevään kuntavaaleissa kolimisenkymmentä vasta täysi-ikäistynyttä nuorta. Myös SDP:n riveistä valtuustoihin ponnisti ehdokkaita, jotka olivat vaalien aikaan 18-vuotiaita.

Hämeenkyrössä valtuustoon päässyt Viljo Paavola innostui politiikasta varhain. Hän pääsi 14-vuotiaana nuorisovaltuustoon ja toimi myös sen puheenjohtajana. Hän tutustui siellä eri puolueissa toimiviin ikätovereihinsa, joista osa edusti ajattelussaan kirjaimellisesti äärilaitoja oikeisto-vasemmisto-akselilla.

– Kun kuuntelin heidän debattejaan totesin, että en ole kumpaakaan mieltä. Kun googlailin asioita, SDP tuli aika usein vastaan. Tutustuin puolueen arvoihin ja ne osuivat omalle kohdalle, Paavola kertoo puoluevalinnastaan.

– Minua on aina ärsyttänyt epäoikeudenmukaisuus ja epätasa-arvo. Ajattelin, että eihän asioita voi muuten parantaa, ellei itse lähde mukaan.

Alfreds kävi kääntymässä Vasemmistonuorissa, mutta totesi, ettei meno tuntunut omalta. SDP tuntui järkevämmältä vaihtoehdolta, hän kuvailee. Hän arvosti puolueen historiaa työväen puolestapuhujana ja SDP:n arvot osuivat yksiin omien ajatusten kanssa.

Alfredsin tapaan myös Mäntsälässä vaikuttava Siiri Laaksonen ajatteli, että jos hän voi olla osaltaan parantamassa yhteiskuntaa, miksi hän ei tekisi sitä. Inspiraatiota hän sai kunnallispolitiikassa vaikuttaneesta isoisästään sekä lähipiirinsä muista nuorista, jotka ovat vaikuttamistehtävissä.

– Heti, kun riitti ikä, ajattelin, että kokeilen siipiäni – jostain se on pakko aloittaa, Laaksonen sanoo.

SDP:n hän valitsi, koska koki puolueen arvot omikseen. Hänelle on tärkeää, että yhteiskunnassa pyritään yhteiseen hyvään ja autetaan vähempiosaisia.

Mynämäkeläinen Olavi Konttila muistelee, että pontta hänen jo aiemmin heränneelle kiinnostukselleen yhteiskunnallisiin asioihin antoi Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelma. Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelman otsikoksi olisi sopinut paremmin Vahvoista välittävä Suomi.

– Sellainen tarttis tehdä jotain -henki heräsi siitä, kun hallitusohjelma julkaistiin. Siinä oli kaikkea aika ikävää settiä. Päätin lähteä mukaan puolueeseen ja poliittiseen nuorisotoimintaan, että pystyisin vaikuttamaan siihen, ettei politiikka näyttäisi niin karulta, elokuussa 2023 puolueeseen liittynyt Konttila kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Olavi Konttila, 18, on SDP:n kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen ja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Mynämäellä. Hän on lukiolainen ja työskentelee kiinteistönhoidossa ja metsänhoidossa.

PIENELLÄ paikkakunnalla aktiivista porukkaa ei ole koskaan liikaa, joten Konttila otettiin avosylin vastaan. Kun hänelle valkeni, että hän ehtisi täyttää 18 vuotta runsaan kuukauden ennen vaaleja, oli hänelle selvää, että hän lähtee ehdolle.

– Se tuntui tosi luonnolliselta, kun olin ollut toiminnassa jo melkein kaksi vuotta. Kaikki kuviot olivat selvillä ja olin ollut valmistelemassa vaaliohjelmaa. Se ei tuntunut miltään kovin suurelta hypyltä tuntemattomaan, vaan ihan luonnolliselta osalta puoluetoimintaa.

– Vaalien yleisfiilis ja tekemisen meininki oli tosi hyvä, Konttila kiittelee.

Mynämäellä SDP on nyt kolmanneksi suurin puolue. Ylivoimaisesti suurin on keskusta ja toisena on kokoomus.

Ääniä Konttila sai 109, toiseksi eniten SDP:n listalla. Kun puolueen äänikuningatar Veronika Markkanen halusi paikkajaossa tarkastuslautakunnan puheenjohtajuuden, sai Konttila paikan kaupunginhallituksessa ja valtuustoryhmän puheenjohtajuuden. Hän kokee saaneensa vastuullisiin tehtäviin kannatusta omalta joukkueeltaan.

– Paikkajako perustuu pitkälti äänimääriin. Se, että nimenomaan äänestäjät ovat minuun luottaneet, tuntuu kaikkein parhaalta.

MYÖS Viljo Paavola nappasi SDP:n listalla toiseksi parhaan äänimäärän, 142 ääntä.

Paavola liittyi puolueeseen lähellä vaaleja ja hänet pyydettiin pian sen jälkeen ehdokkaaksi. Pyytäjä oli valtuuston silloinen puheenjohtaja Maarit Lepistö (sd.), joka oli tullut tutuksi nuorisovaltuuston toiminnassa. Lepistö ei itse lähtenyt enää ehdolle.

– Vaalikampanjaan panostin aika paljon. Rahaa ei hirveästi käytetty, mutta kaikki oma ja läheisten ja sukulaisten aika. Maarit lähti taustalle tukemaan ja ”myymään” minua omille äänestäjilleen.

Hämeenkyrössä valtuuston kokoa oli pienennetty 35 paikasta 31 paikkaan, mutta silti SDP onnistui lisäämään valtuutettujensa määrää yhdellä ja nousi suurimmaksi puolueeksi.

– Olen yrittänyt kysellä pitkään meillä politiikassa olleilta, että milloin demarit olisi ollut viimeksi suurin puolue, mutta kukaan ei muista. Voi olla, että tämä on jopa ensimmäinen kerta ikinä.

Paavolakin on saanut ensikertalaisena paljon vastuuta. Hän on SDP:n edustaja kaupunginhallituksessa ja johtaa valtuustoryhmää.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Maija Alfreds, 18, on SDP:n kaupunginvaltuutettu Nokialla. Hän on ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsen, opiskelee hallintotieteitä Tampereen yliopistossa ja työskentelee vuoropäällikkönä pikaruokaravintolassa.

MAIJA Alfredsin kanssa jutustellessa selviää hauska yksityiskohta. Hän on lähtöisin Hämeenkyröstä ja tuntee Paavolan, joka oli hänen luokkakaverinsa lukiossa ja rinnakkaisluokalla yläkoulussa. Maailma – tai ainakin Pirkanmaa – on pieni!

– Olisin lähtenyt ehdolle Hämeenkyrössä, mutta sitten muutin Nokialle. Mietin, että uskallanko lähteä ehdolle, kun en ole ehtinyt asua täällä kovin kauan, mutta lähdin, kun siihen kannustettiin, hän kertoo.

Alfreds teki vaalikampanjansa osin somessa, mutta pääosin ihmisiä kasvotusten erilaisissa tapahtumissa tavaten ja nousi valtuustoon 124 äänen saaliilla. SDP kasvatti paikkamääräänsä kahdella ja on valtuuston toiseksi suurin ryhmä kokoomuksen jälkeen.

Alfreds sai paikan rakennus- ja ympäristölautakunnassa. Hän tuumii, että keltanokan syksyyn kuuluu paljon uuden opettelua – esimerkiksi kaava-asiat eivät ole vielä kovin tuttuja.

SIIRI Laaksonen kertoo empineensä ehdolle lähtemistä, koska ylioppilaskirjoituksetkin olivat edessä, mutta äiti kannusti kokeilemaan. Mäntsälän demareissa oltiin Laaksosen mukaan iloisia, että nuoria saatiin mukaan.

Vaalikampanjassaan Laaksonen linjasi tavoitteekseen tuoda nuorten ääntä kuuluviin. Omien isovanhempien vuoksi Laaksonen puhui vaaleissa myös ikäihmisten asioista.

– Sekin on minulle tärkeää, että lasten ja nuorten harrastustoimintaa parannetaan ja että Mäntsälästä tulisi kunta, joka houkuttelee lapsiperheitä.

Laaksonen kertoo, ettei todella osannut odottaa, että hän pääsisi valtuustoon ensimmäisellä yrityksellä. Hän kertoo, että perheellä oli vaali-iltana veikkaus, että kuinka monta ääntä Laaksonen kerää. Veikkaukset liikkuivat kahdentoista ja kahdenkymmenen äänen välillä. Ääniä kertyi lopulta 69.

– En todella odottanut sitä, koska olen nuori, eikä minua tunneta mitenkään mistään muusta – olen ihan uusi naama. Oli se aika uskomaton tunne.

Mäntsälässä valtuuston suurin ryhmä on keskusta, toisena on kaksi lisäpaikkaa saanut SDP ja kolmantena kokoomus.

Laaksonen sai vaalien jälkeen paikan tarkastustoimikunnan varapuheenjohtajana ja pääsi varajäseneksi lapsi- ja perheasiainneuvostoon.

MILLAISTA politiikan syksyä ja valtuustokautta nelikko odottaa? Melkein kaikki mainitsevat haasteena – ei kovin yllättäen – taloustilanteen.

– Niin on varmaan suurimmassa osassa kunnista, kun hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksista, Maija Alfreds kiteyttää.

Viljo Paavola kertoo, että Hämeenkyrössä taloutta pitäisi saada sopeutettua 3-4 miljoonaa euroa. Hän arvioi, että kunnallisveroa tuskin nostetaan, mutta kiinteistöverossa voisi olla korotusvaraa.

Sekä Hämeenkyrössä että Mynämäellä tarkastellaan myös kouluverkkoa. Molemmilla paikkakunnilla puntarissa on yhden koulun kohtalo.

Mynämäellä päättäjien yksi suurimmista haasteista on Olavi Konttilan mielestä palveluiden tasa-arvoisuudesta huolehtiminen.

– Meillä on ihan hyvin lääniä – Mynämäki on aika iso maalaiskunta. Me demarit haluamme kaikille toimivat palvelut niin, että ne eivät keskity kunnan sisällä vain johonkin yhteen kasvavaan keskukseen. Kouluverkkokysymys liittyy tähän, Konttila sanoo.

Mäntsälässä taas on jo pitkään puhuttu uimahallin rakentamisesta. Siiri Laaksonen toivoo, että vahvasti mielipiteitä jakava asia saataisiin tällä valtuustokaudella maaliin. Hän itse kannattaa uimahallin rakentamista.

– Moni lähtee uimahallin takia muihin kuntiin, joten oma uimahalli olisi varmasti toivottu. Siinäkin säästettäisiin, kun koulujen uintireissujen sijaan voitaisiin käyttää oman kunnan palvelua.

Mäntsälässä on Laaksosen mukaan myös huoli terveydenhuollon tilanteesta ja Keusoten jonoista, mutta niihin ei voi valtuustotasolta vaikuttaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Siiri Laaksonen, 19, on SDP:n kunnanvaltuutettu Mäntsälässä ja toimii tarkastustoimikunnan varapuheenjohtajana. Hän opiskelee sosionomiksi Laureassa ja työskentelee kassamyyjänä.

KASVUN eväitä haetaan kunnissa. Paavola iloitsee, että Hämeenkyröä ei vaivaa muuttotappio, kuten montaa muuta pientä kuntaa. Käyrä on tasainen tai vähän ylöspäin. Vetovoimaa myös pyritään parantamaan, hän kertoo. Kunnan eteläosiin, lähemmäs Tamperetta, houkutellaan lapsiperheitä ja työssäkäyviä.

– Siellä on uusia asuinalueita ja sinne yritetään myös rakentaa. Siellä on ihan uusi koulukin, Mahnalan ympäristökoulu, jossa olen nyt töissä koulunkäynninohjaajana.

Myös Nokia kasvaa. Erityisesti nuoria kaupunki vetää Alfredsin mukaan puoleensa, koska asunnot ovat edullisempia kuin Tampereella, mutta yhteydet yliopistokaupunkiin ovat hyvät. Hyvää pöhinää on myös Purson tehtaan alueella Siurossa.

– Ensimmäisessä valtuuston kokouksessa hyväksyttiin Purson kaava. Sitä kautta sinne saadaan lisää työpaikkoja. Kaupunki on pyrkinyt tekemään Nokiasta hyvän paikan asua ja yrittää, sitä koetetaan pitää jatkossakin yllä.

Konttila ennustaa, että Mynämäellä odotettavissa on syksyllä paljon keskustelua muun muassa Uudenkaupungin junaradasta – siitä, miten kunta suhtautuu sen peruskorjaukseen ja lähijunaliikenteen mahdolliseen herättelyyn.

– Se on tietysti laajempi useamman kunnan kysymys, mutta se on meillä kunnan sisällä aihe, mikä tuntuu olevan kaikkien valtuutettujen huulilla. Asia on minulle itsellenikin tosi tärkeä, koska olen toimivan joukkoliikenteen puolestapuhuja.

MIKÄ sitten nuorten valtuutettujen mielestä on heidän omassa kotikunnassaan parasta?

– Hämeenkyrössä parasta on sen sijainti, laadukkaat palvelut sekä upeat ulkoilumahdollisuudet, Viljo Paavola vastaa.

Maija Alfredsin mielestä Nokialla parasta on vesi – järvet ja kaunis luonto, hän tarkentaa.

– Niitä haluan suojella, hän sanoo.

Olavi Konttila puolestaan kehuu Mynämäen henkeä.

– Parasta on virkeä yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen meininki.

Siiri Laaksosen mielestä Mäntsälässä parasta on sen monipuolisuus ja hyvä sijainti.

– Täältä pääsee helposti kaikkialle – Lahteen, Helsinkiin, Järvenpäähän, Porvooseen – mutta jos ei halua olla kaupungissa, täällä on myös rauhaa.