Nuorisoala ry:n tietojen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön tämänhetkisen virka-arvion perusteella nuorisoalan järjestöiltä saatetaan leikata vuonna 2026 noin 7,5 miljoonaa euroa.

– Nuoriin on jo kohdistettu merkittäviä leikkauksia ja nyt hallitus aikoo jatkaa taakan kasaamista nuorten harteille. Jälleen kerran näyttää siltä, että hallitus aikoo vaikeuttaa jo ennestään heikossa asemassa olevien tilannetta, Asell sanoo tiedotteessaan.

Eloranta vaatii hallitusta luopumaan lyhytnäköisistä leikkauksista.

Eloranta muistuttaa nuorten huolestuttavasta tilanteesta, jossa mielenterveyden haasteet ovat entistä yleisempiä, joka kymmenes nuori on syrjäytymisriskissä ja nuorisorikollisuus herättää huolta. Tässä tilanteessa nuorisotyöstä ei ole varaa leikata, Eloranta sanoo.

– Nuorisotyöllä on suuri merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä. Ne auttavat nuorta kiinnittymään yhteiskuntaan. Hallituksen leikkaukset tarkoittaisivat, että tuhannet haavoittuvassa asemassa olevat nuoret eivät enää saisi kipeästi tarvitsemaansa apua ja tukea. Leikkausten lisäisivät syrjäytymistä ja heikentäisivät nuorten uskoa tulevaisuuteen, Eloranta sanoo.

KANSANEDUSTAJAT nostavat esiin Nuorisoala ry:n vuosi sitten nuorille tekemän kyselyn siitä, kuinka nuorisotyöstä leikkaaminen vaikuttaisi heidän arkeensa ja hyvinvointiinsa. Yhdeksän kymmenestä nuoresta koki, että nuorisotyön vähentyminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti. Esimerkiksi joka kolmannelta nuorelta loppuisi harrastaminen. Sama määrä nuoria arvioi, ettei heidän elämässään olisi enää merkityksellisiä aikuisia.

Asell toteaa, että laiminlyömisellä on kohtalokkaat seuraukset paitsi inhimillisesti, myös kansantaloudellisesti.

– Näin suuri prosentuaalinen leikkaus olisi todella vahingollista nuorisoalalle. Lapsille ja nuorille tulee luoda toivoa tulevaisuudesta, ei vetää mattoa jalkojen alta, hän sanoo.

– Jo nyt hallituksen päätökset ovat vähentäneet nuorisoalan rahoitusta yli 15 prosenttia verrattuna edelliseen hallituskauteen. Jos suunnitellut leikkaukset toteutuvat, nuorisotyö ajautuu kriisiin. Tämä on päätös, joka ei ole vain kylmä ja lyhytnäköinen – se on häpeällinen, Eloranta puolestaan toteaa.

Eloranta huomauttaa, että nuorisotyöstä leikkaaminen ei ole edes valtiontalouden kannalta järkevää. Hän muistuttaa, että Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmien mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.

– Maassamme on arviolta jo nyt 60 000 syrjäytynyttä nuorta ja noin joka kymmenes nuori on syrjäytymisuhassa. Hallituksen leikkaukset tulisivat entisestään pahentamaan nuorten tilannetta ja syrjäyttämään yhä useampia nuoria. Nuorilta leikkaaminen heikentää koko Suomen tulevaisuutta.