Uuden Nuorisobarometrin mukaan viime vuonna ainakin jonkin verran politiikasta kiinnostuneita oli yli 60 prosenttia vastaajista. Vuonna 2008 kiinnostus politiikkaa kohtaan oli pohjalukemissa, sillä ainoastaan noin joka neljäs oli ainakin jonkin verran kiinnostunut politiikasta.

Barometrissa on mitattu suomalaisten nuorten ja nuorten aikuisten arvoja ja asenteita 30 vuoden aikana. Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski arvioi, että yksi syy poliittisen kiinnostuksen kasvuun liittyy politiikan tekemisen tapaan.

-  Entistä tärkeimmäksi ovat tulleet erilaiset digitaaliset välineet: sosiaalinen media, blogit ja muut vastaavat, mikä tekee politiikasta osin helpommin lähestyttävää.

-  Politiikkaan on alkanut tulla uusia teemoja ja sitä kautta myös nuoria kiinnostavia asioita.

BAROMETRIN mukaan yli 70 prosenttia nuorista kokee kuuluvansa kiinteästi suomalaiseen yhteiskuntaan, ja luottamus useimpiin yhteiskunnallisiin ja kansainvälisiin instituutioihin on kasvanut.

Entistä useampi kokee itsensä eurooppalaiseksi ja pitää EU:n jäsenyyttä hyödyllisenä. Barometrin vanhimmat vastaajat ovat 29-vuotiaita, joten hekin ovat eläneet ikänsä EU-Suomessa.

Kiilakoski huomauttaa, että esimerkiksi Britannian ero EU:sta ja sen ympärillä käyty keskustelu toi esille myös unionin myönteisiä puolia usein ongelmakeskeisten näkökulmien rinnalle.

-  EU tarjoaa aika paljon mahdollisuuksia nuorille. On erilaisia nuorisovaihtoja, ohjelmia ja muita.

Luottamus Suomen uusimpaan kansainväliseen viiteyhteisöön, eli sotilasliitto Natoon, on varsin vahvaa, sillä 70 prosenttia luotti viime vuonna Natoon vähintään jonkin verran. Esimerkiksi vuonna 2006 Natoon luotti ainakin jonkin verran vain noin kolmannes vastanneista.

Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus näkyvät myös esimerkiksi suhtautumisessa ulkomaalaisiin työntekijöihin.

Viime vuoden barometrissa 66 prosenttia oli sitä mieltä, että suomalainen yhteiskunta tarvitsee lisää ulkomaisia työntekijöitä. Esimerkiksi vuonna 2013 näkemykseen yhtyi vain 37 prosenttia vastanneista.

SEN SIJAAN nuorten ja nuorten aikuisten usko tulevaisuuteen näyttää heikentyneen, sillä viime vuonna omaan tulevaisuuteen optimistisesti suhtautuvia oli aiempaa vähemmän.

Kun vuonna 2016 yli 80 prosenttia vastaajista suhtautui omaan tulevaisuuteensa optimistisesti, oli osuus viime vuonna enää noin 60 prosenttia.

Selittäviä tekijöitä voi olla paljon, pohtii Kiilakoski. Yhteiskunnassa on paljon puhetta siitä, mikä milloinkin on rikki. Käsitys siitä, miten elämässä ylipäätään selviytyy, saattaa olla epäselvä.

-  Jollakin lailla on tässä 2020-luvun mittaan syntynyt sellaisia prosesseja, jotka ovat tuottaneet nuorille kokemuksen, että omaan elämään ei voi vaikuttaa samalla lailla.

Yhtenä esimerkkinä Kiilakoski nostaa koronavuodet.

-  Nuorten harrastukset, koulut, oppilaitokset laitettiin kiinni. On edelleen epäselvää, mikä tämän loppulasku oli nuorille.

Kiilakoski muistuttaa myös sosiaaliturvan heikentyneen samaan aikaan, kun hinnat ovat nousseet.

Teksti: STT / Mimma Lehtovaara