Näin sanovat STT:lle Sitran ennakoinnin asiantuntija Lilli Poussa sekä Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.

-  Taloustilanne on kaikkein tiukin niillä, joilla on jo alun perin vähiten resursseja. Sen takia luottamus tulevaisuuteen on pudonnut erityisesti pienituloisilla, kun taloustilanne on huono. On ollut myös paljon puhetta siitä, että nuoret eivät pääse mukaan työmarkkinoille ja koulutuskaan ei suojaa enää työttömyydeltä. Se taas vaikuttaa nuorten tulevaisuususkoon, sanoo Hiilamo.

Nuorilla myös koronapandemian jälki ja esimerkiksi ilmastonmuutos luovat epävarmuutta tulevaisuuteen, Poussa sanoo.

KAIKISTA KYSELYYN vastanneista noin kaksi kolmasosaa sanoo suhtautuvansa tulevaisuuteensa melko luottavaisesti tai erittäin luottavaisesti.

Myös pienituloisilla luottamus tulevaisuuteen on selvästi heikompaa kuin keski- ja hyvätuloisilla. Kyselyn mukaan pienituloisista vain noin 45 prosenttia on melko tai erittäin luottavaisia.

Tulevaisuususkon heikkeneminen kannattaa Poussan ja Hiilamon mukaan ottaa vakavasti, sillä se vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Esimerkiksi talous ja syntyvyys eivät kasva, jos tulevaisuuteen ei luoteta.

-  Olemme kollegoiden kanssa verranneet nuorten tulevaisuususkon heikkenemisen yhteiskunnallista merkitystä siihen, että yritykset menettäisivät uskonsa tulevaisuuteen. Jos yritysten halu ja kyky investoida, ottaa riskejä, kasvaa ja työllistää heikkenee, niin sehän vaikuttaa kielteisesti koko yhteiskuntaan, kun kasvua ei enää synnykään, Poussa sanoo.

-  Jos tulevaisuuteen ei luoteta, niin ei uskalleta ottaa minkäänlaisia riskejä, kuten kouluttautua tai hakea uutta työtä. Se on myrkkyä talouskasvulle, Hiilamo sanoo.

JOTTA TULEVAISUUS saataisiin taas näyttämään valoisammalta, tulisi Poussan mukaan laittaa yhteiskunnan perusasiat kuntoon.

-  Ihan lähtien mielenterveyspalveluista ja siitä, että nuorille olisi tarjolla kesätyöpaikkoja ja työharjoitteluita.

Myös Hiilamon mielestä panostukset koulutukseen ja työllisyyteen olisivat nyt tärkeitä.

-  On esitetty esimerkiksi nuorille työllisyysseteleitä. Tämäntyyppisillä asioilla on merkitystä tulevaisuususkon parantamisessa, Hiilamo sanoo.

Lisäksi Poussan mukaan tulisi huolehtia siitä, että nuoret voivat luottaa mahdollisuuksiinsa vaikuttaa yhteiskunnan tulevaisuuteen.

-  Silloin voidaan puhua esimerkiksi sellaisista kysymyksistä, että pitäisikö äänestysikää laskea 16 ikävuoteen, Poussa sanoo.

Toiveikkuuden parantaminen olisi Poussan mukaan tärkeää, sillä heikentyneestä tulevaisuususkosta voi syntyä uusi normaali, jolloin nuoret alkavat mukauttaa valintojaan sen mukaisesti.

Tämä taas saattaa heikentää seuraavien sukupolvien tulevaisuususkoa entisestään.

-  Vaarana on, että syntyy itseään ruokkiva kierre, jolloin odotukset tulevaisuutta kohtaan alkavat madaltua sukupolvi sukupolvelta, Poussa sanoo.

Valtioneuvoston kanslian tilaaman Kansalaispulssi-kyselyn avulla selvitetään mielipiteitä ajankohtaisista aiheista ja esimerkiksi vastaajien tulevaisuuden odotuksista. Nyt valmistuneen raportin kyselyaineisto koottiin lokakuun alussa 15-74-vuotiaiden mannersuomalaisten keskuudesta verkkokyselynä. Aineiston keräsi Tilastokeskus.

Kansalaispulssi-kysely tehtiin nyt jo 63. kerran. Vastauksia kyselyyn saatiin noin 1  700.

Aiemmin Kansalaispulssi-kysely toteutettiin kuukausittain, mutta tänä vuonna kysely on tehty kerran keväällä ja kerran syksyllä.

Teksti: STT / Vilma Malmgren