Nuorena 2020-luvun maailmassa on kieltämättä rankkaa. Korona näkyy ja tuntuu, sodat Ukrainassa, Gazassa ja nyt Iranissa järisyttävät toiveita rauhallisesta tulevaisuudesta. Asevarustelut ja sotilasharjoitukset ovat jokapäiväistä uutisvirtaa.

Yhdysvaltain nykyhallinnon myötä kaikki maailmanpoliittinen järjestys on rikkoutunut, ja uussuomettuminen Yhdysvaltojen suuntaan on uusi normaali. Ilmastonmuutos ja luotokato ovat niin pitkällä, että ne tulevat väistämättä vaikuttamaan ihmiskunnan tulevaisuuteen merkittävästi.

Ei siis ihme, että nuorten tulevaisuudennäkymät ovat ankeat. Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyössä tekemä vuosittainen Nuorisobarometri julkaistiin viime viikolla.

Työllistyminen on barometrin mukaan nuorten ykköshuolenaihe. Nuorisotyöttömyys ja nuorten pitkäaikaistyöttömyys onkin noussut voimakkaasti viime vuosina.

Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2025 alle 25-vuotiaita työttömiä oli 27 000 nuorta enemmän kuin vuonna 2022. Pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on kasvanut vuodessa jopa 39 prosenttia.

TIEDON saanti, myös väärän tiedon ja vihapuheen, on nopeaa. Se on saavutettavissa aina ja kaikkialla. Älypuhelinten käytön kielto kouluissa oli tarpeellinen, mutta tuli myöhään.

Viime viikolla kuulimme Sitran selvityksen mukaan somesisältöjen olevan niin vinoutuneita, että ne uhkaavat demokratiaa. Sosiaalisen median algoritmit suosivat oikeistolaista sisältöä niin, että jopa 67 prosenttia poliittisista sisällöistä on oikeistolaista.

Lisäksi algoritmit suosivat tunnepitoisia ja provosoivia sisältöjä. Se näkyy muun muassa poliitikkojen sosiaalisen median kommenteissa näkyvällä vihapuheella, jonka kohteena on erityisesti naiset ja vähemmistöt, mutta myös tutkijat ja toimittajat.

Ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin. Nuorten osallisuus politiikassa on tunnistettu ja nuorisovaltuustoilla on yhä suuremmat vaikuttamisen mahdollisuudet.

Vaasassa nuorisovaltuuston jäsenillä on ollut puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginvaltuuston kokouksiin sekä lautakuntien ja jaostojen kokouksiin jo parin vuoden ajan. Sama suunta on yhä useammassa suomalaisessa kaupungissa.

Nuorten osallisuus on ottanut hyviä harppauksia eteenpäin. Harrastamisen Suomen malli on parantanut lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastukseen heti koulupäivän jälkeen.

Tulevaisuudessa nuorten aseman parantaminen on oltava yksi tärkeimmistä poliittisista fokuksista. Tutkimuksen, koulutuksen ja tieteen asemaa tulee vahvistaa. Korkeakoulupaikkojen saatavuutta täytyy helpottaa, kuten myös opiskelupaikan vaihtamista kesken opintojen.

Ensikertalaisuuspisteytyksistä on aika luopua ja mahdollistaa kouluun pääsy paremmin myös pääsykokeiden kautta. Opiskelijoiden etuuksia pitää vahvistaa ja mielenterveyspalveluita parantaa.

Lapsiperheköyhyyttä on vähennettävä huomattavasti ja se vaatii isoja toimenpiteitä. Suomalaisista nuorista kasvaa aikuisia, jotka pitävät Suomen vahvana hyvinvointivaltiona myös tulevina vuosikymmeninä. Z-sukupolvi ei saa olla menetetty sukupolvi!

Kirjoittaja on asumisneuvoja, maakuntahallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (sd.) Vaasasta.