Raportti perustuu oikeusministeriön yhteydessä toimivan Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) syyskuussa eri puolilla Suomea järjestämään 16 dialogin sarjaan. Keskusteluihin osallistui yhteensä 70 iältään 16-29-vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista. Nuorten kertomista kokemuksista on koostettu raportti, joka julkaistiin tänään.

Raportin mukaan lähes kaikki keskusteluihin osallistuneet nuoret ovat kohdanneet rasismia.

- Nuoret ovat joutuneet rasismin ja syrjinnän kohteeksi muun muassa etnisen taustansa, ulkonäkönsä, pukeutumisensa ja kielensä vuoksi. Jotkut ovat kohdanneet myös fyysistä väkivaltaa, raportissa sanotaan.

Raportin mukaan nuoria on nimitelty n-sanalla ja häiriköity huivin käyttämisen takia.

Yksi keskusteluun osallistunut tyttö kertoi, kuinka hän oli odottamassa bussia kouluun, kun pysäkillä istunut joukko alkoi huudella hänelle. Yksi käski hänen ottaa “roskapussin” päästään, toinen sanoi “älä pommita mua”.

– Nainen jatkoi “mä teen töitä koko elämän ja jään eläkkeelle ja te otatte meidän rahamme”. – – Se rikkoi mun sydämen, kun se sano, että mulla on pommi repussa, vaikka mulla on vaan koulukirjat, nuori kertoi.

Raportin mukaan osa nuorista oli kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa. Keskusteluihin osallistui myös nuoria, jotka eivät enää luota siihen, että poliisi tai viranomaiset puuttuvat vakaviin tilanteisiin. Yksi osallistujista kertoi, että hänen kaverinsa päälle oli yritetty ajaa parkkipaikalla. Poliisi ei hänen mukaansa suostunut tulemaan paikalle.

RAPORTIN mukaan dialogeissa nousivat voimakkaasti esille kouluissa kohdatut ennakkoluulot.

- Useilla osallistujilla oli kouluvuosiensa varrelta kokemusta rasistisesti käyttäytyvistä opettajista sekä opettajista, jotka eivät puuttuneet luokissa tai opetustilanteissa tapahtuvaan rasistiseen kielenkäyttöön tai syrjintään.

Yksi nuorista kertoi esimerkiksi, kuinka opettaja ei antanut hänelle vastausvuoroa, vaikka hän olisi ollut ainoa viittaaja tunnilla.

Yleinen kokemus oli, että nuoria ohjattiin opinto-ohjauksessa omia kiinnostuksen kohteita alemmalle koulutustasolle.

- Keskustelijoilla on kokemusta siitä, kuinka lääkäriksi haluavalle ehdotetaan lähes kympin keskiarvosta huolimatta sairaanhoitajan opintoja, virolaistaustaiselle nuorelle rakennusalaa, ja romanin ei edes oleteta haluavan opiskelemaan.

Osa nuorista ei ollut kokenut rasismia, mutta kertoi jääneensä koulussa yksin erilaisuutensa takia.

- Luokassa, esimerkiksi jos on ryhmätyö, kun oppilaat valitsee ryhmätyöhön kavereita, aina oon ollut yksin, opettaja ei auttanut minua pääsemään ryhmään, sanoi että voit olla yksin, yksi nuori kertoi.

Raportin mukaan nuoret ovat kohdanneet rasismia myös pelikentillä ja jalkapallojoukkueissa. Pelaajille huudellaan rasistisesti katsomosta ilman, että kukaan puuttuu asiaan. Tummaihoisten pelaajien koetaan saavan herkemmin varoituksia tuomareilta.

- Vailla oleskelulupaa tai kielitaitoa joukkueisiin ei pääse mukaan tai ahkerasta treenaamisesta huolimatta pelaaja suljetaan joukkueesta ulos, raportissa sanotaan.

RAPORTIN mukaan kieleen kohdistuvissa solvauksissa korostuivat erityisesti venäjää puhuvat nuoret. Rasismia tapahtuu myös nimen perusteella. Moni sanoi miettineensä nimensä vaihtamista, koska ulkomaalaiselta kuulostavalla nimellä on vaikea saada töitä.

Syrjintää oli koettu myös asunnon haussa.

– Asuntoasian piti olla jo kunnossa vuokranvälitysfirman kautta, mutta kun vuokranantaja näki vuokralaisen nimen, niin hän sanoi, että ei annakaan asuntoa.

Nuoret kertoivat, että heille puhutaan englantia, vaikka he olisivat syntyneet Suomessa.

- Viranomaisetkin tekevät näin ja se ärsyttää, kun tuntuu, että ne ei ymmärrä, että suomalainenkin voi näyttää erilaiselta. Miksi ne puhuu englantia, vaikka puhun suomea? Tuntuu, että olen eksoottinen eläinlaji.

Yhden keskustelijan mukaan autokaupassa oli tapana, että maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä piilotellaan asiakkailta.

- Kun ostaja tulee, kaikkien pitäisi mennä piiloon, niin se ainoa suomalainen myyjä esittelee autoja. Kun ne (maahanmuuttajat) esittelee autoja itse, niitä ei saa myytyä.

Terveydenhuollossa potilaat saattavat kieltäytyä hoidosta.

- Esimerkiksi, jos kutsun asiakkaita huoneeseen, ne katsoo mua päästä varpaisiin ja pyytää, että voiko joku toinen ottaa minulta näytteitä.

NUORET kokivat, että ollessaan aikuisten rasismin kohteena he joutuivat yksin vastuuseen tilanteesta.

- Kaikista painokkaimmin nuoret toivovat, että aikuiset kouluissa, työpaikoilla, harrastuksissa ja julkisissa tiloissa puuttuisivat oma-aloitteisesti tilanteisiin.

Nuoret kertoivat keskusteluissa tilanteista, joissa he ovat koettaneet kääntää rasistisen häirinnän ymmärrystä lisääväksi kohtaamiseksi. Yksi rasistista solvaamista kohdannut nuori kertoi alkaneensa puhua tilanteessa itsestään ja Suomeen muutosta kotimaassa käytävän sodan takia. Tilanne päättyi nuoren mukaan siihen, että mies tuli pyytämään häneltä anteeksi ja halasi.

Raportin mukaan dialogit kuvaavat, kuinka voimakkaasti rasismi vaikuttaa nuorten hyvinvointiin, mielenterveyteen, opiskelu- ja työmotivaatioon sekä tulevaisuudenuskoon.

- Rasismi myös kaventaa kuvaa suomalaisuudesta ja siitä, kuka voi kokea kuuluvansa yhteiskuntaan. Ulkopuolisuuden kokemus lisää ennakkoluuloja ja vihan tunteita eri väestöryhmien välillä.

Raportin mukaan paljon syrjintää ja ulossulkemista koulussa kokenut nuori kertoi miettivänsä, kuuluuko hän Suomeen. Osa koki, ettei kuulu myöskään entiseen kotimaahansa. Vanhempien kotimaa saattaa tuntua vieraalta, mutta suomalaisuuskin on ristiriitaista, raportissa sanotaan.

- Jos mua ei hyväksyttäisi tähän yhteiskuntaan, miksi edes yrittäisin. Siihen (rasismiin) on joutunut sopeutumaan, sanoi yksi nuori.

Raportin mukaan nuoret eivät olleet menettäneet tulevaisuudenuskoaan rasismikokemuksista huolimatta. Yhdelläkin kannustavalla ihmisellä voi merkittävä rooli, raportissa sanotaan. Lisäksi toivoa antoivat antirasistiset ulostulot ja vaikutusvaltaisten ihmisten tuenosoitukset.

- Mutta ei vain yksittäiset ihmiset sanoisi rasismia vastaan, vaan joku oikeasti vaikutusvaltainen tyyppi sanoo, niin se luo toivoa. Esimerkiksi Sauli Niinistö vaikka.

STT / Jecaterina Mantsinen