Aloitteen mukaisesti EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten tahojen kiinteistönhankinta asetettaisiin luvanvaraiseksi niin, että luvan myöntäisi myöntäisi alueellinen ELY-keskus. Lupahakemukset jaettaisiin viiteen ryhmään kiinteistön luonteen ja käyttötarkoituksen mukaan riippuen siitä, onko kyse esimerkiksi rajavyöhykkeestä, vapaa-ajanasumisesta tai metsäalueesta.

Lakimuutos EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten henkilöiden kiinteistökauppojen luvanvaraisuudesta sekä valtion etuosto- ja pakkolunastusoikeudesta tuli voimaan vuoden 2020 alusta.

– Silti valtion mahdollisuudet evätä kiinteistökauppoja esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien vuoksi ovat edelleen rajalliset. Tähän on kiinnittänyt huomiota myös puolustusministeriö, Kymäläinen toteaa tiedotteessa.

– Nykyjärjestelmä ei siis ole aukoton, vaan siinä on kehitettävää. Itse näen parhaana ja hallinnollisesti selkeimpänä ratkaisuna paluun vuosituhannen vaihteessa kumottuun luvanvaraisuuslainsäädäntöön. Siitä tässä lakialoitteessa on kyse.

Kymäläinen toi esille huolensa EU- ja EFTA-valtioiden ulkopuolisten kansalaisten ja yhteisöjen kiinteistökaupoista Suomessa jo ennen kansanedustajuuttaan. Hän on aiemmin jättänyt eduskunnalle lakialoitteen kiinteistökauppojen rajoittamiseksi. Lakivaliokunta päätyi sittemmin käsittelyssään hylkäämään aloitteen.

– Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne on nostanut jälleen pintaan pelottavalla tavalla huolen erityisesti venäläisten maanomistusten lisääntymisestä Suomessa, etenkin Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa.

Hän pitää ensiarvoisen tärkeänä, että Suomi huolehtii kansallisesta turvallisuudestaan ja huoltovarmuudestaan kaikin mahdollisin keinoin.

– Kyse ei myöskään ole pelkästään strategisesti tärkeistä alueista vaan huolta aiheuttavat myöskin maatalousmaiden, metsien, pohjavesialueiden ynnä muiden mahdolliset siirtymiset EU:n ulkopuoliseen omistukseen.