Nyt vaalikeskustelun ihmettelijöihin liittyy myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.). Katainen tapasi tänään politiikan toimittajia Helsingissä.

Katainen sanoi, että häntä on hämmästyttänyt eduskuntavaalikeskustelussa se, että EU-keskustelua ei käydä ollenkaan.

– EU-asiat veivät minulta pääministerinä 15–40% viikoittaisesta työajasta, Katainen muisteli.

Kataisen mukaan nyt pitää valita, onko Suomi EU-pöydissä sopeutuja vai vaikuttaja. Viesti oli tiivistettynä se, että mikäli ei ole vaikuttaja, on sopeutuja.

Suomi on ollut Kataisen mukaan tähän saakka aloitteellinen muun muassa EU:n puolustusyhteistyön syventämisessä, kyberturvallisuuden parantamisessa, sisämarkkinoiden syventämisessä sekä kierto- ja biotalouden edistämisessä.

– Jos halutaan, että komissio tekee näistä lakiesityksiä, yleensä se vaatii aloitteellisuutta.

Katainen laskeskeli, että vaaleihin on nyt 2 viikkoa aikaa ja ainakin tv-lähetykset eli vaalitentit on jo varmasti aika tarkkaan käsikirjoitettu.

– Nyt tulee jotenkin mielikuva, että tämä ei ole niin kuin tärkeätä, Katainen sanoi.

Hän totesi, ettei ole nyt sillä asialla, että puolustaisi EU:ta vaan kyse on siitä, kenellä on parhaat ideat poliitiikkatavoitteiden saavuttamiseksi myös siinä tapauksessa, että niihin vaaditaan EU-tasoista päätöksentekoa.

Katainen muisteli omia aiempia vaalipaneeleitaan. Ei niissäkään EU pääasia ollut, mutta merkittävästi se oli esillä.

– Luulen, että tässä on enemmän ajattelemattomuutta, Katainen sanoi ja heitti palloa erityisesti medialle.

Esimerkiksi kotoista ilmastokeskustelua voisi Kataisen mukaan laajentaa niihin toimenpiteisiin, joita puolueet olisivat valmiita ajamaan EU-tasolla. Nyt vahvistuu tahtomattaan mielikuva, että EU-päätöksenteko tapahtuisi vain Brysselissä, vaikka siitä vastaavat merkittävässä osin maamme hallitus ja eduskunta.

Mitään pahantahtoista ajattelemattomuutta Katainen ei kuitenkaan vähäisessä EU-puheessa näe. Pikemminkin EU on jäänyt ikään kuin ”kuolleeseen kulmaan” ja on ehkä ajateltu, että siitä puhutaan vasta tulevien EU-vaalien alla.

Katainen siteerasi kyselyitä, jonka mukaan 81% suomalaisista kokee olevansa EU-kansalaisia.

Asioita, joita pitäisi EU-tasolla ratkaista ovat suomalaisten mielestä maahanmuutto, ilmastonmuutos ja jäsenvaltioiden taloustilanne. Suomalaiset ovat merkittävästi enemmän huolissaan jäsenmaiden taloustilanteesta kuin keskimäärin eurooppalaiset.

– Ihmiset mieltävät, että on olemassa asioita, joita pitää ratkoa EU-tasolla, tätä taustaa vasten (asioiden käsittelemiselle eduskuntavaaleissa) voisi olla otollista maaperääkin.

Katainen totesi, että voi hyvällä syyllä olettaa, että jokaisen Suomessa poliittista ja mediakeskustelua johtavan pitäisi tietää, mikä rooli EU:lla ja maan hallituksella on. Se että, EU-asioita tietoisesti jätetään käsittelemättä johtaa kansalaisia harhaa.

– Jos puhun esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja EU:n puolustuspolitiikasta, kysymykset ovat sellaisia joissa pitää olla hallituksen mielipide ja pitää olla valmis puskemaan niitä läpi ja muuttamaan myös kansallista lainsäädäntöä.

– Ei se ole niin, että puhutaan EU-asioista, jotka ovat kaukana. Eivät nämä niin kaukaisia asioita ole, jos ne tarjotaan sillä tavalla niin kuin voisi.

Demokraatin tietojen mukaan Romanian poliittisessa johdossa ei välttämättä aikanaan olisi katsottu hyvällä sitä, että Suomi ilmoitti olevansa tarvittaessa ottamaan EU:n puheenjohtajuusvastuun maalta jo aiemmin, jos Romania ei pysty puheenjohtajuutta hoitamaan. Romaniassa keskustelu ja empiminen yhdistyi myös maan sisäpoliittiseen tilanteeseen.

Demokraatin tietojen mukaan alkuun Romania myös näytti Suomelle harmistustaan EU:ssa, mutta sittemmin Suomi olisi alkanut päästä vaivatta muun muassa niihin ryhmiin, jossa valmistellaan EU:n tulevia puheenjohtajuuksia nyt EU:ta johtavan Romanian jälkeen.

Suomi ottaa vastuun heinäkuun alusta.

Jyrki Katainen totesi tänään, että on olemassa ikään kuin kaksi Romaniaa. Siitä, joka on vetänyt EU-puheenjohtajuutta Kataisella oli pelkkää hyvää sanottavaa. Komissaari kehuikin tässä toimineita romanialaisia erittäin ammattitaitoiseksi väeksi.

– Sitten on se toinen Romania, joka on hyvin huolestuttavassa kuosissa, Katainen sanoi ja viittasi maan sisäisiin tapahtumiin.

Katainen hämmästelee, että maassa ajetaan häpeilemättä armahdusta vallan väärinkäytöstä ja korruptiosta tuomituille. Kataisen mukaan Romania on tässä suhteessa akuuttivaiheessa.

– Siellä on riski erittäin suurelle tilanteen heikkenemiselle erittäin nopeasti.

Katainen kuvasi, miten Romanian hallitus kaavailee lakia, jolla vapautettaisiin viime vuosina korruptiosta tuomittuja, mukana muun muassa entinen sosialistipääministeri.

Komissio on pyrkinyt vaikuttamaan Romanian hallitukseen, jottei maassa tehtäisi oikeusvaltiota merkittävästi heikentäviä toimia.