Politiikka

Nyt kävi selväksi uunoimmallekin: Hallituksella ei ole mitään käsitystä siitä, mitä EK eilen teki

Lehtikuva/Vesa Moilanen
Edustaja Tarja Filatovin (sd.) mukaan nyt jos koskaan on aika vakaudelle, mutta nyt on työnantaja radikalisoitumassa. – Uskooko joku, ettei ay-liike radikalisoidu? Filatov kysyi.
Lehtikuva/Vesa Moilanen
Edustaja Tarja Filatovin (sd.) mukaan nyt jos koskaan on aika vakaudelle, mutta nyt on työnantaja radikalisoitumassa. – Uskooko joku, ettei ay-liike radikalisoidu? Filatov kysyi.
Lehtikuva/Vesa Moilanen
Edustaja Tarja Filatovin (sd.) mukaan nyt jos koskaan on aika vakaudelle, mutta nyt on työnantaja radikalisoitumassa. – Uskooko joku, ettei ay-liike radikalisoidu? Filatov kysyi.

Eduskunnan suullisella kyselytunnilla iltapäivällä kävi epätarkimmallekin havainnoitsijalle selväksi, että ainoa maan hallituksessa, jolla on edes vähäistä tietoa työmarkkinakysymyksistä on työministeri Jari Lindström (ps.). Hallituksen ainoana puoluejohtajana kysymyksiin vastaili valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.). Puheenjohtaja Timo Soini (ps.) oli sairauslomalla ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tutustui lehtitietojen mukaan Horneteihin Kuopion Rissalassa.

Kyselytunnin ensimmäinen osio käsitteli Elinkeinoelämän EK:n eilistä päätöstä yksipuolisesti irtisanoa työmarkkinoiden keskusjärjestöjen yleissopimuksen, jota kiistatta voidaan kutsua työmarkkinoiden perustuslaiksi. Sillä on mm. sovittu luottamusmiehistä, yt-laista, irtisanomissuojasta ym. asioista aloille, joiden omissa sopimuksissa niitä ei ole.

Nyt yleissopimuksen suojat poistuvat esimerkiksi kymmeniltä tuhansilta akavalaisilta EK:n päätöksellä. Vaikutuksia näkyy muillakin aloilla.

Hallituksen grillaamisen Bunsen-kaasuliekillä aloitti SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka piti selvänä, että hallitus on menettänyt täysin otteensa työmarkkina-asioihin.

– Mikäli hallitus ei nyt toimi, edessä on samanlainen työmarkkinakriisi kuin pakkolakien yhteydessä. Tätä Suomi ei kestä, Rinne sanoi.

Rinne kysyi, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kriisiytymisen ehkäisemiseksi.

Monien yllätykseksi pääministeriäkin varamiehittänyt valtiovarainministeri Petteri Orpo ei tuntunut tietävän, mitä häneltä kysytään. Hänen pääsanomansa oli, että hän ja hallitus luottaa siihen, että vastuulliset työmarkkinaosapuolet osaavat neuvotella ratkaisun, joka on maltillinen ja omiaan lisäämään viennin kilpailukykyä.

Tuo jargon on kuultu ennenkin.

Orpo toisti sanomasta päästyäänkin, että hallitus ei puutu työmarkkinoiden asioihin, mitä varsinkin Rinne ällisteli. – Mitä tilalle, kun työntekijää suojaava sopimus romutetaan? Silloin tilalle astuu laki, jolla on suojattava työntekijän asemaa, Rinne sanoi.

Vanhat rakenteet romukoppaan

Orpo paljasti tietämättämyytensä viimeistään, kun hän päätyi puhumaan edustaja Jari Myllykosken (vas.) kysymyksen jälkeen. Orpo puhui vanhentuneista rakenteista.

– En usko ylipäätään semmoiseen ajatukseen, että vanhentuneet ajatukset on se paras tapa, kun työelämämme muuttuu ja kilpailu maailmalla muuttaa elämäämme. Tietenkin meidän pitää huolehtia palkansaajien turvasta, Orpo sanoi.

Orpo suosittelikin yleissopimuksen kohtien siirtämistä liittosopimuksiin.

Hallitus ei ymmärrä tilanteen vakavuutta

Keskustelun viimeisen puheenvuoron sai varapuhemies Mauri Pekkariselta (kesk.) Antti Rinne, joka oli Orpon puheista enemmän kuin tuohtunut.

– Minusta tuntuu, että hallitus ei ymmärrä tilanteen vakavuutta. Ymmärrystä ei tunnu riittävän sille, että mitään ylimääräisiä selkkauksia ei nyt tarvita. Ette ymmärrä, että nyt on kyse pelisäännöistä ja normeista, Rinne sanoi.

Juttua muokattu pakkolakien osalta.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat