Ensi viikon täysistunnossa parlamentti käsittelee Strasbourgissa muun muassa monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia.

SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma nosti mediatilaisuudessa esiin EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksen, josta EU-maiden sisäministerit olivat torstaina koolla Brysselissä keskustelemassa.

Uudistusta on hiottu jo vuodesta 2020 lähtien. Kyse olisi esimerkiksi siitä, miten voitaisiin reagoida muuttoliikkeeseen, jota käytetään hybridivaikuttamisen välineenä.

– Kun toimet ovat vapaaehtoisia, silloin hallitus voi valita ne keinot, millä tavoin vastaa tämmöiseen tilanteeseen, sisäministeri Mari Rantanen sanoi eilen maahanmuuttoasioita käsitelleen EU:n ministerikokouksen yhteydessä.

Heinäluoma painotti, että Suomella on EU:n rajamaana erityinen intressi sille, että maahanmuuttopakettia viedään eteenpäin ja se valmistuu tämän parlamentin aikana.

– Keskeinen asia on, että tunnustetaan, että on tietty yhteisvastuu. Kun on yhteiset rajat, on myös yhteinen vastuu niiden valvonnasta ja ihmisten vastaanotosta. Toisaalta mahdollistetaan se, että ilmiselvästi perusteettomat tulijat voidaan käännyttää nopeasti ja kolmanneksi jäsenmaat ottavat vastuuta mahdollisten kriisitilanteiden käsittelystä – kuitenkin niin, että siinä on eri vaihtoehtoja ja se tehdään jäsenmaiden oman harkinnan pohjalta. Voi ottaa suoraan vastaan, jos tulee valtaisa vyöry toiseen maahan tulijoita, sitten voi olla rahallisesti mukana tai toiminnallisella avulla mukana.

KOKOOMUKSEN meppi Petri Sarvamaa on skeptinen, että EU:ssa maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksesta eri tasoilla käytävät neuvottelut valmistuisivat vielä ennen kesän europarlamenttivaaleja.

– Kyllä tässä voi hyvinkin ikävästi vielä pahimmassa tapauksessa mennä yksi vuosi lisää ennen kuin tämä rupeaa oikeasti olemaan valmis.

Keskustan meppi Elsi Katainenkin uskoo käsittelyn siirtyvän seuraavalle kaudelle.

Heinäluoman mukaan uudistuksen saaminen ennen vaaleja olisi tärkeä jo siitäkin syystä, että muuttoliike EU:hun on kasvamassa. Esimerkiksi Saksaan on tullut iso määrä turvapaikanhakijoita alkuvuoden aikana.

– Luvut Keski-Euroopassa alkavat olla todella korkeita ja jossain aikataulussahan ne lähtevät sitten heijastumaan myös meillekin, Heinäluoma totesi.

Hän toivoo parlamentilta malttia. Eli jos jäsenmaat pääsevät sopuun, parlamentin ei pitäisi jatkoneuvotteluissa kovin paljon poiketa jäsenmaiden saavutetusta kompromissista.

– Nyt kun on näin pitkälle päästy, on viisaampaa tukea syntynyttä sopua kuin lähteä yrittämään repiä sitä auki. Olen aistinut niin, että parlamentissa mielipiteet ovat kehittyneet siihen suuntaan, että arvostetaan neuvostossa jo keväällä syntynyttä perusratkaisua ja nyt sen hiontaa tässä tämän viikon aikana.

Vihreiden meppi Ville Niinistö sanoi, että vihreiden ryhmässä on tyytymättömyyttä maahanmuutto- ja turvapaikkauudistukseen. Huolta on muun muassa ihmisoikeusperiaatteiden takaamisesta.

– Tässä on ongelmia liittyen pikakäännytyksiin rajoilla, kun turvapaikkaa haetaan. Näitä pitää vielä käydä läpi. Sitä pidän hyvänä, jos kriisimenettely tulee eli maa jolle tulee jostain syystä iso turvapaikanhakijoiden määrä vastaanotettavaksi rajalla, siinä olisi nopeasti yhteinen menette ja solidaarisuus näissä tilanteissa. Se on myös Suomen etu siinä tilanteessa, jos itärajalla ongelmat kärjistyisivät. Mutta neuvottelut parlamentin ja neuvoston välillä vasta alkavat.

ESILLE europarlamentaarikkojen mediatilaisuudessa nousi myös EU:n apu Ukrainalle. Heinäluoma sanoi olevansa huolestunut Puolan tapahtumista, jossa hallitus on viestinyt aseellisen avun keskeyttämisestä Ukrainalle, ja ihmetteli nmyös vaikeuksia, joita on ollut ukrainalaisen viljan rajoitteissa Puolassa.

– Niissä on ollut kyllä sellaista asennetta, joka ei ole hyväksyttävää, samalla kun Puola tietysti on muutoin tehnyt suuren työn pakolaisten vastaanotossa.

Heinäluoma kiinnittää huomiota siihen, että nyt EU:ssa ilmenee ensi kertaa rakoilua suhteessa olemassa oleviin Ukraina-toimiin eikä siis sellaisiin, joita vasta suunnitellaan.

– Siinä tämä Puola on kyllä huolestuttava ja tämä koskee sekä sotilasapua sekä solidaarisuuden unohtamista Ukrainalle viljanviennin osalta. Nyt kiireistä on, että tämä saataisiin pois päiväjärjestyksestä, että sillä ei päästäisi spekuloimaan eikä tämä tauti lähde leviämään.

Heinäluoma painottaa, että signaalin Venäjän suuntaan on oltava selkeä: EU jatkaa Ukraina avustamista ilman minkäänlaisia uusia ajatuksia.

– EU:n ei pidä lähettää mitään signaalia siitä, että se olisi valmis tarkastelemaan uudelleen, väsyisi tai luopuisi tehdyistä tukitoimista, ovatpa ne luonteeltaa sotilaallista, talousapua tai Ukrainan viennin auttamista markkinoille. Tämän pitää olla kristallinkirkas. Muuten me pitkitämme sotaa ja teemme tämän vaikeaksi sekä ukrainalaisille että itsellemme.

Monivuotisen rahoituskeskuksen välitarkastelusta vuosille 2021-2027 olisi tulossa 50 miljardia rahaa Ukrainan tukemiseen.

ELSI Katainen sanoo, että EU:lla on vankkumaton tuki Ukrainalle, mutta hänkin on hämmentynyt Puolasta kantautuneesta viestistä aseistuksen rajoittamisesta.

Katainenkin muistuttaa siitä, että Puola on kantanut mittavan vastuun Ukrainan pakolaisista.

– Mutta omiin sisäpoliittisiin ja vaalitarkoitukseen tehty dramaattinen ilmoitus antaa kyllä vääränlaista ja vaarallistakin signaalia.

Kun USA:n budjettiinkin saattaa tulla Ukraina-tuen leikkaus, Katainen jopa pelkää, että Ukrainan tukemiseen voisi tulla käännekohta. Hän näkee myös, että Euroopassa on sotaväsymystä ja kantaa huolta, jos Ukrainan auttamiseen ei keskitytä.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ilmoitti viime viikolla, että se ei enää lähettäisi aseapua Ukrainaan. Tosin Puolan presidentti Andrzej Duda tarkensi ettei Ukrainaan lähetettäisi enää uutta aseistusta, jota Puola on ostamassa modernisoidessaan asevoimiaan.

– Puolan suhtautuminen palannee entiselleen pian, koska (parlamentti)vaalit ovat jo parin viikon päästä. Ja uskon että linja palaa entiselleen, tuloksesta riippumatta, Petri Sarvamaa kuittasi.

VILLE Niinistö ennakoi Venäjän ylläpitävän sotaa. Hän muistutti, että Venäjän ohjus- ja ammustuotanto on lisääntymään päin ja että Putin on laskenut, että lännessä tulee jossain vaiheessa väsymystä. Siksi Ukrainan tukeminen on hyvin tärkeää.

– Näin ollen näkisin, että nyt ei ole se hetki, kun pitäisi keskustella siitä, jaksetaanko jatkaa samaa tukea, vaan tukea pitää lisätä tässä kohtaa.

Niinistö totesi, että jos Ukraina ei tänä syksynä ehdi saada rintamalla merkittävää läpimurtoa, sen pitää tapahtua ensi vuonna.

Hän kantoi huolta myös siitä, että USA:n presidenttivaalit saattavat vaikuttaa Ukrainaan sen takia, että republikaanien halukkuus rahoittaa Ukrainaa on pienempää kuin demokraattien. Myös tästä syystä EU:n pitää lisätä ammustuotantoa, jotta Ukrainaa voidaan avustaa.

– Ukrainaa on tuettava niin kauan, kunnes Venäjä on saatu vetäytymään, perussuomalaisten europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner tiivisti lyhyesti, mihin RKP:n meppi Nils Torvalds yhtyi.

– Kyllä Venäjäkin jossain vaiheessa väsyy, Torvalds lisäsi.