Näin arvioi Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren.

Israelin maanantaisessa iskussa Iranin suurlähetystön alueelle Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa kuoli Iranin valtionmedian mukaan 13 ihmistä, mukaan lukien kaksi Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen korkea-arvoista johtajaa.

Israel ei ole kommentoinut tapahtunutta. Israelilaiset viranomaislähteet ovat kuitenkin vahvistaneet ainakin New York Timesille Israelin olleen iskun takana.

ISRAELIN ja Libanonin rajalla Hizbollah ja Israel ovat tulittaneet toisiaan tiuhaan tahtiin. Tuorein isku on kuitenkin aiempia vakavampi, koska se kohdistuu Irania vastaan, Dahlgren sanoo.

Hän nostaa esiin kaksi merkittävää seikkaa. Ensinnäkin isku kohdistui diplomaattisen koskemattomuuden suojassa olevaan rakennukseen.

-  Se on kansainvälisen oikeuden vastainen teko, jota tullaan käsittelemään kansainvälisillä foorumeilla, YK:ssa ja muualla.

Toiseksi isku kohdistui korkea-arvoiseen Quds-johtajaan, Mohammad Reza Zahediin, joka on vastannut vallankumouskaartin operaatioista Syyriassa ja Libanonissa sekä tukenut Hizbollahia, Dahlgren toteaa. Iskussa kuoli myös Zahedin varamies Mohammad Hadi Haji Rahimi.

-  Tämä oli toistaiseksi korkein isku vallankumouskaartin johtajia vastaan Qassem Suleimanin tappamisen jälkeen.

Yhdysvallat surmasi vallankumouskaartia johtaneen Suleimanin vuonna 2020 saaden Iranin uhoamaan kostoa.

HAMASIN isku laittoi Lähi-idän tilanteen kokonaan uusiksi, ja Lähi-idästä pois pyrkinyt Yhdysvallatkin on taas vedetty mukaan alueen konflikteihin, Dahlgren sanoo.

Lokakuun seitsemännen jälkeen Lähi-idässä aktivoitui Iranin johtama vastarinnan akseli, Dahlgren kuvaa. Iran tukee Hamasia, Hizbollahia ja Jemenin hutheja sekä erilaisia aseellisia ryhmiä Irakin ja Syyrian alueella.

-  Nämä kaikki käyvät tavallaan Israelin vastaista sotaa, lähinnä raketti-iskuilla.

Iranissa muun muassa uskonnollinen johtaja ajatollah Ali Khamenei ja presidentti Ebrahim Raisi ovat vakuuttaneet maan vastaavan maanantain iskuun.

Vastaisku varmasti tulee, mutta milloin, millä tavalla ja missä maassa, sitä on vielä vaikea tietää, Dahlgren pohtii.

-  Tuleeko kosto osumaan Israeliin vai sen liittolaiseen Yhdysvaltoihin?

PAHIN skenaario Lähi-idän tilanteen kärjistymiselle olisi Dahlgrenin mukaan se, mitä lokakuusta asti on pelätty – että koko Libanon vedettäisiin sotaan mukaan. Toistaiseksi rakettien vaihtaminen on rajoittunut maan etelärajalle.

-  Jos Libanon joutuisi nyt sotaan, se saattaisi romahtaa, koska se on jo tällä hetkellä erittäin haavoittuvassa tilassa. Seurauksena olisi valtavat pakolaisvirrat eri puolille, varsinkin Eurooppaan, ja taistelu siitä, kuka hallitsee romahtaneen valtion aluetta.

-  Siinä valossa voi sanoa, että Israel leikkii vähän tulella tämän iskun kanssa, koska siinä listittiin korkea-arvoinen johtaja.