– Nousu oli huimaa ja sitä oli odotettu jo aikaisemmin, Jokisipilä sanoo.

Toinen vaalien suuri yllätys on kokoomuksen pormestarikandidaatin Jan Vapaavuoren hurja liki 30 000 äänen saalis Helsingissä. Jokisipilän mukaan kokoomus voi olla Vapaavuorelle menestyksestään kiitollinen. SDP:n pettymystä, toista sijaa ja alle 20 prosentin kannatusta, Jokisipilä selittäisi ennemmin vihreiden kuin Vapaavuoren menestyksellä.

– Pormestarinvaali menee selityksenä liian pitkälle. Jos ajattelee yleisiä trendejä, ei Helsingissä tapahtunut mitään niin erilaista ja kummallista. Demarit on tyypillisesti ollut 25 prosentin kuntapuolue. Nyt näyttäisi lohjenneen aika pysyvästi iso siivu kannatuksesta.

– Varsinkin suurten kaupunkien koulutetun väen keskuudessa menestyvä vihreät on siinä semmoinen tekijä, joka tekee kilpailun kovaksi. Ville Niinistö käyttää paljon ja sujuvasti sosialidemokraattisia argumentteja.

Jos vaalit eivät menneet SDP:ltä odotusten mukaisesti, ei erityistä juhlanaihetta ole myökään hallituspuolue keskustassa perussuomalaisista puhumattakaan. Jokisipilä uumoilee tuloksen vaikutusten näkyvän hallituksen puoliväliriihessä.

– Kannattaa katsoa puoliväliriihtäkin sillä silmällä, että pyritäänkö vaalituloksen jälkiä tasoittelemaan laastarinomaisesti. Perussuomalaisten tilanne on kaikkein hankalin, puheenjohtajakamppailuun joudutaan lähtemään aika antiklimaattisissa tunnelmissa, kun kannatus on alle yhdeksän prosenttia.

Myös keskustan tulosta voi pitää hyvin vaatimattomana, kun keskusta jäi kokoomuksesta useammalla prosenttiyksiköllä.

– Sipilä oli jossain vaiheessa messiashahmo, joka pelasti kepun itseltään ja vanhalta negatiiviselta imagolta. Nyt näyttää että imagohyödyt on nautittu ja loppuun käytetty. Kannatuksen kasvattaminen ei tunnu onnistuvan etelän isoissa kaupungeissa.

Jokisipilä ottaa esimerkiksi Helsingissä rannalle jääneen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.), joka joutui seuraamaan sivusta Terve Helsinki -listalta ponnistaneen Paavo Väyrysen läpimenoa. Hän näkee keskustan kuntavaaleissa rutiininomaisuutta, joka johtuu paikkamäärän suuruudesta. Paikoissa laskettuna keskusta voittaa vaikka se tulisi kolmanneksi.

– Se on automaatti, joka jauhaa ja johtaa pakkopullaan ja rutiiniliikkeiden tekemiseen. Keskustassa otetaan se mikä kuuluu tullakin. Sipilä ei uhkunut taistelutahtoa puheenjohtajaväittelyissä. Ehkä taustalla on se, että keskustan poliittinen koneisto on viritetty tammikuun 2018 ensimmäisiin maakuntavaaleihin.

Jokisipilän mukaan keskusta tulee todennäköisesti olemaan kahdeksastatoista maakunnasta suurin ainakin yhdeksässä.

– Jos mennään historiallisen trendin mukaisesti siellä on 5-6 maakuntaa, jossa keskustalla on mahdollisuus päästä yli 50 prosentin tulokseen.