Mielipiteet
8.11.2017 12:33 ・ Päivitetty: 15.8.2018 13:05
Nyt on julkisen sektorin vuoro
Yleisessä keskustelussa annetaan usein ymmärtää, että julkinen sektori hyvinvointipalveluineen on se yhteiskunnan riippakivi, jota siedetään vain solidaarisuussyistä heikoimmassa asemassa olevien huolehtijana. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että me kaikki käytämme näitä palveluita jatkuvasti. Niin myös se, että niiden kautta huolehdimme kilpailukyvystä investoimalla tulevaisuuteen – osaamiseen, terveyteen, elinkeinotoiminnan edellytyksiin, taloudelliseen kasvuun ja turvallisuuteen. Niiden kautta huolehdimme myös arjen sujuvuudesta, lasten turvallisuudesta ja vanhusten hyvinvoinnista.
Tosiasia on, että vienti ei vedä, jos tieverkosto ja muu infra ei ole kunnossa tai lapsia ei voi viedä aamulla päiväkotiin. Innovaatioita ei synny, mikäli koulut ja yliopistot eivät toimi. Luomme kilpailukykyä ja hyvinvointia kun huolehdimme liikenteen sujuvuudesta, takaamme hyvän koulutuksen ja järjestämme neuvolat, päiväkodit, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä vammaisten ja vanhusten hoivan.
Työnantajat ovat toistelemalla saaneet meidät uskomaan, että työvoima on Suomessa kallista. Tosiasiassa suomalainen työ on kuitenkin kustannuskilpailukykyistä vertaa sitä mihin kilpailijamaahan tahansa. Erityisesti viime vuosina palkkatasomme kehitys on jäänyt selkeästi mm. Ruotsin ja Saksan jälkeen. Tästä huolimatta Suomen on kilpailussa menestyäkseen nostettava hinnan rinnalle laatu, vaikuttavuus, luotettavuus, työntekijöiden hyvinvointi sekä paikallinen vero- ja työllisyysjalanjälki.
Ensiarvoisen tärkeää on, että veronkierrolla, voittojen piilottelulla tai työntekijöiden hyväksikäytöllä etua hakevat toimijat suljetaan ulos yhteisestä eurooppalaisesta toimintaympäristöstä.
Palvelut ovat yhtä kuin niiden tekijät. Kysymys siitä, millaiset edellytykset näillä ammattilaisilla on työtään tehdä, peilautuu ensisijaisen tärkeänä koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Julkisten palvelujen vähättely Kiky- sopimuksen kaltaisella syrjinnällä ei edistä kilpailukykyä vaan koulutus- ja palveluleikkauksineen tuhoaa menestyksemme perusedellytykset. Reilut työolosuhteet, kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen palkka sekä työelämän hyvä henki ovat tärkeitä, ei pelkästään työntekijöiden itsensä vaan myös koko suomalaisen yhteiskunnan menestyksen kannalta.
Nykyisenkaltaisessa jälkiteollisessa yhteiskunnassa palvelut ovat eturintamassa kun suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia luodaan. Tästä syystä tulevissa työehtoneuvotteluissa on keskeistä, että aikaisemmat vääryydet korjataan ja alan työntekijät saavat kohtuullisen ja oikeudenmukaisen osansa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.