Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi lauantaina Ilta-Sanomien haastattelussa, että yleisen arvonlisäkannan nostaminen nykyisestä 24 prosentista on kehysriihessä hallituksen keskeinen työväline.

Hallitus aloitti maanantaina kaksipäiväisen kehysriihensä, jossa se neuvottelee lähivuosien julkisen talouden suunnitelmasta.

-  Jos mietitään yritysverotusta, pääomaveroa tai tuloveroja, niin arvonlisäveron korotus on näistä vähiten taloudelle haitallinen. Se vaikuttaa kaikista vähiten taloudelliseen toimeliaisuuteen ja sitä kautta talouskasvuun. Se on ikään kuin pienin paha. Sillä on vähiten haitallisia vaikutuksia näistä isoista vaihtoehdoista, joilla voidaan merkittäviä tuloja valtiolle kerätä, Puonti sanoi STT:lle.

Hallituksen tavoitteena on kasvattaa verotuloja noin miljardilla eurolla. Samalla hallituksen tavoitteena on tehdä menoleikkauksia noin kahdella miljardilla eurolla.

RUOAN arvonlisäverotuksen korottamisen Orpo sulki haastattelussa pois hallituksen keinovalikoimista. Elintarvikkeiden arvonlisävero on 14 prosenttia. Samassa alennetussa verokannassa ovat myös ravintola- ja ateriapalvelut sekä rehut.

Orpo perusteli ruoan arvonlisäverotuksen korottamisen poissulkemista sillä, että se osuisi liian kipeästi pienituloisten arkeen.

Ekonomistit allekirjoittavat pääministerin arvion. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:in tutkimusprofessorin Tuomas Kososen mukaan ruoan arvonlisäverotuksen kiristäminen vaikuttaisi suhteellisesti enemmän pienituloisten talouteen, sillä elintarvikkeiden suhteellinen osuus heidän kulutuksessaan on suurempi kuin parempituloisilla.

-  Jos yleistä arvonlisäverokantaa korotettaisiin, se kohdistuisi hieman tasaisemmin eri tuloluokkiin ja niiden kulutukseen, Kosonen sanoo.

Päivi Puontin mukaan yleisen arvonlisäverokannan kiristäminen on tehokas tapa verotulojen lisäämiseen, sillä sen veropohja on suuri eli se osuu hyvin laajaan määrään hyödykkeitä ja palveluja. Näin ollen pienelläkin kiristyksellä saadaan paljon verotuottoja.

Puonti ottaa vertailukohdaksi 14 prosentin alennetun arvonlisäverokannan, jonka piirissä ovat edellä mainitut elintarvikkeet, rehut ja ravintola- ja ateriapalvelut.

-  Sen nosto yhdellä prosenttiyksiköllä toisi 200 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Tämä kuvaa sitä, kuinka 24 prosentin verokannassa on paljon enemmän hyödykkeitä ja palveluja, Puonti sanoo.

Tuomas Savonen/STT