Julkisuudessa on ollut keskustelua, jossa on sivuttu ja epäilty sitä, tekeeko perustuslakivaliokunta työnsä puolueettomasti.

– Julkisessa keskustelussa on virheellisesti oletettu, että ministeri Haaviston asema olisi turvattu va­liokunnan ja eduskunnan poliittisten voimasuhteiden takia, Johanna Ojala-Niemelä ja Matti Marttunen kirjoittavat tänään Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa.

Ojala-Niemelä on kansanedustaja (sd.) ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja. Marttunen on valiokuntaneuvos ja perustuslakivaliokunnan sihteeri.

He toteavat, että Haaviston tapauksessa kyse on perustuslain pykälän 115 mukaisesta tutkinnasta, jossa ar­vioidaan ministerisyytteen nostamisen edellytyksiä. Käsittelystä säädetään perustuslaissa sekä laissa valtakunnan­oikeudesta ja ministeri­vastuu­asioiden käsittelystä.

– Ministerivastuu­asian käsittelyssä ei ole kyse vain perustuslain­mukaisuuden arvioinnista, mutta asia ei ole luonteeltaan poliittinen. Kyse on ministerin toiminnan lainmukaisuuden arvioinnista ­oikeudellisin perustein riippumatta niistä motiiveista, jotka ovat kulloinkin mahdollisesti myös poliittisesti vaikuttaneet muistutuksen tekoon.

Kirjoittajien mukaan perustuslakivaliokunta on jo aiemmin osoittanut pystyvänsä toimimaan vakaan valtiosääntöisen käytännön asettamissa puitteissa oikeudellisena toimijana.

– Valiokunta käsitteli viime vaalikaudella kriittisesti sote-uudistukseen, tiedustelu­lainsäädäntöön ja tietosuojaan liittyviä lainsäädäntö­hankkeita ja vaati lakeihin merkittäviä muutoksia. Valiokunta kykeni tekemään ratkaisunsa yksimielisesti. Äänestäminen on valiokunnan päätöksen­teossa harvinaista, eikä se tapahdu hallituspuolueiden enemmistöstä huolimatta hallituksen ja opposi­tion rajalinjaa noudattaen.

– Valiokunnan valtiosääntöinen tehtävä on nimenomaisesti pitää huoli siitä, että eduskunta ei tee päätöstä ministerisyytteen nostamisesta tai nostamatta jättämisestä poliittisin perustein. Menettely perustuslakivaliokunnassa ei saa perustua poliittisiin voimasuhteisiin.