- Kun tällaista sopimusta tarjottiin ja siinä ei ollut vaihtoehtoja, perusteli oikeudessa todistajana kuultu virkamies.

Helsingin käräjäoikeudessa jatkuu tänään virkarikosoikeudenkäynti, joka koskee sopimusta, jolla VTV:n ylitarkastajalle maksettiin kaksi vuotta palkkaa ilman työvelvoitetta ennen eläkkeelle jäämistä. Sopimuksen vuoksi syytteessä ovat VTV:n entinen pääjohtaja Tytti Yli-Viikari ja sopimuksen tekoaikaan hallintojohtajana toiminut Mikko Koiranen. Molempia syytetään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Ylitarkastajan mukaan hänen käsityksensä oli, että jos sopimusta ei olisi tehty, olisi hän lyhyellä tähtäimellä jatkanut entiseen tyyliin tarkastustehtävissä. Pitkällä tähtäimellä hän kuvasi tilanteensa olleen heikko.

Ylitarkastajana toimineella miehellä oli oikeudessa tummat lasit silmillään, ja hän piti maskia kasvoillaan koko kuulemisen ajan.

Ei ”varsinaista” painostamista

Syyttäjän mukaan ylitarkastaja oli kesäkuusta 2016 heinäkuun 2018 loppuun virkasuhteessa ehdoin, jotka eivät esimerkiksi edellyttäneet tältä työ- ja virkapaikallaolovelvoitetta. Ylitarkastaja sai sopimuksen mukaan vuoden 2016 kesäkuusta saman vuoden marraskuun loppuun täyttä palkkaa. Joulukuusta 2016 heinäkuun 2018 loppuun palkka laski 48 prosenttiin.

Syyttäjän mukaan ylitarkastajalle maksettiin sopimuksen aikana palkkaa yhteensä noin 67 000 euroa. Virkasuhde päättyi heinäkuun 2018 jälkeen, ja ylitarkastaja siirtyi sopimuksen mukaisesti vanhuuseläkkeelle.

Virkamies kertoi oikeudessa, että varsinaisesta sopimuksesta käytiin neuvotteluja pari päivää. Hän kertoo keskustelleensa enimmäkseen Koirasen kanssa, mutta puhuneensa myös Yli-Viikarin kanssa.

- Silloin kun tämä alkoi, pöydän toisella puolella olivat Koiranen ja Yli-Viikari, ja he päättivät, että joku tällainen menettely tehdään.

Ylitarkastaja kertoi, ettei kokenut, että häntä olisi varsinaisesti painostettu Yli-Viikarin ja Koirasen taholta. Hän kuitenkin lisäsi, että oli selvää, että kun viraston johto ehdottaa sopimusta, tulisi sen mukaisesti myös toimia.

Virkamiehen mukaan varsinaisia keskusteluja ei käyty siitä, miksi sopimusta tarjottiin. Hän kertoi jälkikäteen miettineensä, olisiko VTV:ssä jo vuosia jatkunut huono työskentelyilmapiiri vaikuttanut asiaan.

Virkamies: Keskusteluja lainmukaisuudesta ei käyty

Ylitarkastajan mukaan keskusteluja sopimuksen lainmukaisuudesta ei käyty, koska kaiken uskottiin olevan kunnossa. Hän kertoi, että sopimus oli enimmäkseen Koirasen tekstiä, eikä siinä ollut hänen käsittääkseen ”neuvottelun varaa”.

Yli-Viikarin puolustus kysyi, olisiko virkamiehen mielestä häneen voitu soveltaa lainmukaisia irtisanomisperusteita.

- Ei, virkamies totesi.

Itseään oikeudessa edustava Koiranen kysyi, milloin virkamies oli ajatellut jättää VTV:n palveluksen.

- Ei ollut kovin tarkkaa ajankohtaa, mutta lähivuosina siitä ajankohdasta (keväästä 2016). Mutta ei ollut mitään tiukkaa aikataulua, virkamies vastasi.

Yli-Viikari ja Koiranen ovat aiemmin perustelleet virkasuhteen päättämissopimusta muun muassa sillä, että sopimuksella varmistettiin, ettei ylitarkastaja venytä eläkkeen aloittamista 68 vuoteen. Yli-Viikari sanoi viime viikolla oikeudessa, että tämä oli näyttänyt mahdolliselta ylitarkastajan kohdalla.

Puuttumattomuuden kulttuuri

Oikeudessa kuultiin todistajana myös VTV:n virkavapaalla olevaa muutosjohtajaa Marko Männikköä. Männikkö aloitti keväällä 2014 tuloksellisuustarkastuksen ja finanssipolitiikan tarkastuksen yksikön ylijohtajana. Hän toimi ylitarkastajan esimiehen henkilöesimiehenä.

- Tilannetta, jossa aloitin yksikönpäällikkönä, olen jo luonnehtinut puuttumattomuuden kulttuuriksi. Oli käytäntö, missä työaikaa kirjattiin melko vapaasti tarkastusprojekteille, ja erilaisiin suoriutumisen ongelmiin ei ollut juuri puututtu, Männikkö kertoi.

Männikön mukaan kaikki tai lähes kaikki yksikön työntekijät olivat saaneet jo kauan suoritusarviointeja, joiden mukaan nämä täyttivät kaikki tai lähes kaikki työnantajan odotukset. Suoritusarviointien perusteella muodostunut kuva ei Männikön mukaan vastannut todellisuutta.

Männikkö kertoi, että VTV:ssä käynnistettiin tuloksellisuuden kehittämistoimenpiteitä, joihin kuului erilaisia tukitoimia, kuten koulutusta ja räätälöityjä tehtäviä. Ylitarkastajan kohdalla tukitoimenpiteet aloitettiin tälle annettujen itsenäisten tehtävien suoritusarviointien perusteella.

- Hänen kanssaan ei päästy keskusteluyhteyteen, jotta olisimme voineet miettiä työnohjausta keinona. Muissa vastaavissa tilanteissa meillä käytettiin työnohjausta keinona, mutta nämä kaikki tukitoimet olisivat vaatineet jonkinlaista halukkuutta (ylitarkastajalta) muuttaa omaa toimintaa, Männikkö sanoi.

Ylitarkastajan esimiehenä toimineen naisen mukaan virkamies suhtautui torjuvasti mahdolliseen työnohjaukseen. Yksi vaihtoehto olisi myös ollut vaatimusluokan laskeminen ylitarkastajan tehtävistä.

- Ainakin minun suuntaani (ylitarkastaja) suhtautui hyvin torjuvasti ajatukseen siitä, että hänet olisi siirretty toisiin tehtäviin. Niissä olisi ollut matalampi suoritusvaatimus ja palkka, esimies kertoi oikeudessa.

Ristiriitaisia suoritusarviointeja

Männikön mukaan ylitarkastajan kanssa ei ollut esimerkiksi epäasialliseen käyttäytymiseen liittyviä ongelmia.

- Hän tuli työpaikalle. Ei ollut perustetta puuttua siihen, että hän ei olisi ollut työnantajan käytettävissä. Hän käyttäytyi kohteliaasti, epäasiallisen käytöksen takia ei ollut mahdollista puuttua. Hän ei varsinaisesti kieltäytynyt työtehtävistä. Hän saattoi myötäillä, että kyllä hän tätä tekee, mutta kun olisi pitänyt olla valmista, ei ollut valmista tai edes puolivalmista tai luonnosta, Männikkö kertoo.

Männikön mukaan VTV:ssä tehdyt suoritusarvioinnit heijastivat todellista suoriutumista vasta vuodesta 2014 lähtien. Tätä ennen ylitarkastajalla oli useita suoritusarviointeja, joiden mukaan hän täytti työnantajan vaatimukset.

- Oltiin tilanteessa, jossa henkilö olisi irtisanottu alisuoriutumisen perusteella, ja samaan aikaan tämä voi näyttää, että hänellä on monilta vuosilta suoritusarviointeja, joiden perusteella hän täyttää kaikki vaatimukset, Männikkö sanoi.

Syyttäjä vaatii ehdollisia vankeusrangaistuksia

Syyttäjä vaatii Yli-Viikarille ehdollista vankeusrangaistusta. Lisäksi syyttäjä vaatii, että Yli-Viikari tulee tuomita viralta pantavaksi pääjohtajan virasta, josta eduskunnan täysistunto jo irtisanoi hänet kesällä. Syyttäjä vaatii Yli-Viikarin viraltapanoa myös VTV:n ylijohtajan virasta, jos tämä tuomitaan tahallisesta rikoksesta vankeuteen.

Yli-Viikari jätti ylijohtajan viran vuonna 2016 tultuaan valituksi pääjohtajan paikalle. Hän on sanonut, että haluaisi palata tehtävään.

Syyttäjä vaatii, että myös Koiranen tuomitaan ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja viralta pantavaksi sen viran osalta, jossa rikos on tehty.

Yli-Viikarin lentopisteet käsittelyssä keskiviikkona

Yli-Viikaria syytetään myös virkavelvollisuuden rikkomisesta ja maksuvälinepetoksesta. Näitä syytteitä käräjäoikeuden on määrä käsitellä keskiviikkona.

Syytteet koskevat Yli-Viikarin virkamatkoilta kertyneiden Finnair Plus -palkintopisteiden käyttämistä yksityiskulujen maksamiseen. Yli-Viikari on kertonut käyttäneensä syytteessä olevien vuosien 2018-2020 aikana henkilökohtaisella pistetilillään olleita pisteitä, mutta kiistää syyllistyneensä asiassa rikokseen.

Yli-Viikari ja sittemmin viraston lakiasiainjohtajaksi siirtynyt Koiranen pidätettiin viroistaan huhtikuussa rikosepäilyjen takia.

Kesäkuun lopulla eduskunnan täysistunto irtisanoi Yli-Viikarin. Se katsoi, että luottamus Yli-Viikarin edellytyksiin ja kykyyn toimia VTV:n pääjohtajana oli kokonaisuutena arvioiden romahtanut hänen toimintansa vuoksi.

Yli-Viikari on valittanut virasta pidättämisestään sekä irtisanomisestaan Helsingin hallinto-oikeuteen. Myös Koiranen on valittanut virasta pidättämisestään.

Johanna Latvala – STT