-  Valvovien viranomaisten raportointien perusteella on ilmeistä, että potilasturvallisuuden ja välttämättömien sekä kiireellisten palveluiden edellyttämä suojelutyö on viime kädessä turvattava lainsäädännöllä, ministeriö totesi tiedotteessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi aiemmin perjantaina STT:lle, että jos laki potilasturvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan, tavoite on saada se heti ensi viikon alussa valtioneuvoston istuntoon ja eduskuntaan.

Varhilan mukaan hoitoalan ensimmäisen lakkopäivän eli perjantain jälkeen selviää, onko säädökselle tarvetta, kun nähdään, onko henkilökuntaa riittävästi suojelutyöhön vai ei.

Vuonna 2007 hoitajien työtaistelun aikaan valmisteltiin myös potilasturvallisuuslaki, mutta ihan vastaava määräaikainen laki ei tähän tilanteeseen Varhilan mukaan soveltuisi.

-  Ainakin lain perustelut olisivat erilaiset, koska 2007 taustalla oli joukkoirtisanoutuminen toisin kuin nyt, kun kyseessä saattaa olla suojelutyön riittävyys potilasturvallisuudelle.

Nyt valmisteltava lakiesitys koskee välttämättömiä hoitoja, joita ovat muun muassa tehohoito, päivystys ja siihen välittömästi liittyvä hoito, ensihoito, synnytykset, välitöntä hoitoa vaativat syöpätapaukset sekä muu näihin verrattava potilaiden hengen turvaamiseksi tai vammautumisen estämiseksi tarvittava hoito.

Jo uumoilu potilasturvalain säätämisestä aiheutti hoitajissa raivoa, kertoi Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi perjantaina STT:lle.

-  Potilasturvalain säätäminen on perustuslain vastaista ja rikkoo hoitajien lakko-oikeutta. Toivomme, että eduskunnalla on viisautta jättää säätämättä laki, joka pakottaa hoitajat töihin.

Kirvesniemen mukaan suojelutyöstä on neuvoteltu paikallisesti ja sitä on annettu lakkoilmoituksen mukaisesti. Jos haasteita työpaikalla on, se johtuu hänen mukaansa työnantajan riittämättömästä valmistautumisesta lakkotilanteeseen.

-  Aikaa on ollut monta viikkoa. Työnantaja vastaa aina potilasturvallisuudesta – ei hoitajat tai hoitajaliitot.

Kirvesniemi sanoo, että paikalliset neuvottelut ovat olleet vaikeita, koska monilla työpaikoilla työnantaja on esittänyt hänen mukaansa jopa normaalivahvuuksia suurempia suojelutyömääriä.

-  Tällaiseen ei tietenkään ole suostuttu.

-  Suojelutyö ei suinkaan ole ainoa, miten työnantaja voi turvata potilaiden turvallisuuden. STM on antanut ohjauskirjeen 21. maaliskuuta. Siinä on kuuden esimerkin lista, mitä työnantaja voi tehdä potilasturvallisuuden eteen. Käsityksemme mukaan työnantaja ei ole ryhtynyt riittävän ajoissa näihin muihin suojelutoimenpiteisiin.

Kirvesniemi huomauttaa, että lakko loppuu, kun palkoista ja työolojen parantamisesta saadaan sopimus aikaiseksi, mutta tällä hetkellä kukaan ei neuvottele lakon lopettamisesta.

Myös STM painotti torstaina tiedotteessaan, että ensisijainen vastuu riskeihin varautumisesta ja jatkuvuudenhallinnasta on palveluita järjestävillä ja tuottavilla organisaatioilla ja viranomaisilla. Ministeriön on kuitenkin tuettava kansalaisten oikeutta saada välttämätön kiireellinen hoito.

Tehyn ja Superin lakko alkoi perjantaina kuudessa sairaanhoitopiirissä. Ammattiliittojen mukaan tällä lakkokierroksella on mukana 25  000 hoitajaa.

Seuraava, 13 sairaanhoitopiirin ja 40  000 hoitajan lakko alkaa kahden viikon päästä, ellei sopua synny sitä ennen.

Kaikista kuudesta sairaanhoitopiiristä on esitetty huolia, joiden mukaan työntekijäjärjestöjen paikallisissa neuvotteluissa esittämä suojelutyöresurssi on riittämätön turvaamaan välttämättömän kiireellisen hoidon.

-  Uhattuna on erityisesti päivystysten ja päivystystä tukevien vuodeosastojen hoito, mikä vaarantaa kiireellisen hoidon toteuttamisen, johtajaylilääkärien allekirjoittamassa kannanotossa todettiin.