Työmarkkinat
24.10.2018 08:11 ・ Päivitetty: 24.10.2018 08:11
Nyt tulee Etelärannasta vastaus Sipilälle: “Vaaka kallistuu määräaikaisten työsuhteiden eduksi” – edes hallituksen laskelmat eivät tue pääministerin väitettä
Määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen ei riitä pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) vaihtoehdoksi irtisanomissuojan heikentämiselle pienissä yrityksissä. Sipilä on perustellut kantaansa sillä, että määräaikaisten palkkaamisen helpottaminen ei työllistäisi yhtä paljon kuin niin sanottu irtisanomislaki.
Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa on aivan eri näkemys.
– Hallituksen itsensä tilaamat laskelmat eivät tue pääministerin väitettä, pääekonomisti Penna Urrila arvioi EK:n tiedotteessa.
Hallituksen hankkeen taustamateriaaleissa on kolme kattavaa arviota Etlasta, Palkansaajien tutkimuslaitoksesta ja valtiovarainministeriöstä.
– Tutkimusnäyttö irtisanomisten helpottamisen vaikutuksesta on vaihtelevaa, ja vaikutukset työllisyyteen jäävät hallituksen kaavailemalla mallilla vähäisiksi, Urrila huomioi.
Hänen mukaansa tutkimustulokset määräaikaisten työsopimusten käytön vapauttamisesta ovat samankaltaisia kuin irtisanomislaissa:
– Mallien välillä päädytään siis aika lailla tasapeliin. Ainakaan tutkimusnäytön perusteella ei voida sanoa, että määräaikaisten sopimusten joustavoittaminen olisi heikompi vaihtoehto kuin kaavailtu irtisanomislaki.
Lisää aiheesta
“Nähdäkseni kyse on lähinnä väärinkäsityksestä.”
Sipilä nosti esille huolensa, että määräaikaisten sopimusten vapaampi käyttö pienissä yrityksissä heikentäisi naisten työmarkkina-asemaa.
– Tämä huoli on syytä ottaa tosissaan, mutta nähdäkseni kyse on lähinnä väärinkäsityksestä, Urrila huomauttaa.
Perusteluiksi hän listaa, että naisilla on selvästi miehiä enemmän määräaikaisia työsuhteita. Suurimpana syynä on kuitenkin työskentely julkisella sektorilla, jossa määräaikaisuudet ovat paljon yleisempiä kuin yksityisellä. Lisäksi Suomessa perhevapaat jakautuvat valitettavan epätasaisesti, ja myös perhevapaiden määräaikaiset sijaiset ovat hyvin usein naisia.
– Ajatus määräaikaisten sopimusten sääntelyn vapauttamisesta koskisi vain pienimpiä yrityksiä, joissa työvoiman sukupuolijakauma on muutenkin suhteellisen tasainen. Kyse on melko pienestä osasta Suomen työmarkkinoita: alle 10 hengen yrityksissä työskentelee noin 300 000 henkeä.
Lisäksi lain huolellisella muotoilulla voidaan Urrilan mielestä tehokkaasti karsia selvät ylilyönnit määräaikaisuuksien käyttämisestä pois.
– Kaiken tämän huomioiden määräaikaisten sopimusten vapauttamiseen pienissä yrityksissä ei nähdäkseni sisälly vahvaa sukupuolinäkökulmaa.
“Haluaako hallitus tosissaan ratkaisua asiaan?”
Urrilalla on vahva kanta: “Jos näitä kahta työelämälakia ja niiden talousvaikutuksia puntaroidaan, vaaka kallistuu voimakkaasti määräaikaisten työsuhteiden vapaamman käytön puoleen.” Syitä on hänen mukaansa kaksi.
– Ensinnäkin sen vaikutukset saavutettaisiin välittömästi. Kaikkein tärkein peruste on kuitenkin sinänsä pienestä asiasta syntynyt, mutta kohtuuttomat mittasuhteet saanut kiista Suomen työmarkkinoilla.
EK:n pääekonomisti uskoo, että määräaikaisuuksien vapauttamisesta olisi löydettävissä malli, jonka “tosiasialliset talousvaikutukset olisivat samat tai paremmat ja joka lisäksi laukaisisi tämän pattitilanteen”.
– En usko näkeväni mitään vakuuttavaa perustetta sille, miksi tämän lukon purkaminen ja työelämän joustavoittaminen määräaikaisten sopimusten käyttöä vapauttamalla ei olisi Suomen etu.
EK:n jäsenliiton Kemianteollisuuden johtaja Jyrki Hollmén on samoilla linjoilla.
– Yritysten näkökulmasta asia on selvä: määräaikaisen työsopimuksen riidaton ja vapaa tekomahdollisuus madaltaa selkeästi työllistämiskynnystä, kun taas oikeusvaikutuksiltaan epäselvä irtisanomislaki ei näin vaikuta. Nyt herää kysymys, haluaako hallitus tosissaan ratkaisua asiaan, Hollmén ihmettelee Talouselämän haastattelussa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.