Päätöksessä kumotaan osio, joka määrittelee ja yhdenmukaistaa minimipalkan määräytymiskriteerejä EU:ssa. Lisäksi direktiivistä kumottiin kielto minimipalkkojen laskemisesta indeksien perusteella.

Vuonna 2022 voimaan tulleen direktiivin tavoitteena on turvata mahdollisuus riittävään vähimmäispalkkaan kaikkialla EU:ssa ja parantaa työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa. Nimestään huolimatta direktiivi ei kuitenkaan ole vaatinut esimerkiksi Suomen kaltaisia maita säätämään lakisääteistä vähimmäispalkkaa, koska Suomessa palkat määräytyvät työehtosopimusten mukaan.

Tanska ja Ruotsi ovat vastustaneet direktiiviä alusta asti ja vaatineet sen kumoamista.

Tanskasta ja Ruotsista poiketen Suomi ei lähtenyt kanteeseen mukaan. Se on poikkeuksellista, sillä Pohjoismaat ovat yleensä katsoneet työmarkkina-asioita yhtenäisesti.

Tanskan työministeri Kaare Dybvad Bek kuvasi uutistoimisto Ritzaulle päätöstä ”puolittaiseksi voitoksi”. Ratkaisun vaikutuksien tarkempi analysointi vaatii kuitenkin enemmän aikaa.

MYÖS ruotsalaiset ja tanskalaiset ammattijärjestöt ovat vastustaneet direktiiviä, koska ne katsovat sen puuttuvan liikaa työmarkkinoiden päätäntävaltaan.

Tanskan ammattiliittojen keskusjärjestön FH:n puheenjohtajan Morten Skov Christiansenin mukaan hänellä on ”ristiriitaiset” tunteet päätöksestä. Hänen mukaansa olisi pidemmällä tähtäimellä huolestuttavaa, jos EU alkaisi puuttua palkkakysymyksiin.

-  Olen iloinen siitä, että tuomioistuin on tarkastellut direktiiviä kriittisesti. Mutta olisin mieluiten nähnyt, että koko direktiivi olisi kaatunut, hän sanoi Ritzaulle.

-  Tanskassa on vahva malli, jossa työntekijät ja työnantajat ovat sopineet palkoista ja työehdoista ilman poliittista puuttumista. Jo yli 125 vuoden ajan tanskalainen malli on tuottanut tuloksia, jotka ovat tehneet Tanskasta taloudellisesti vahvan, hän lisäsi.

SUOMALAISET palkansaajien keskusjärjestöt puolestaan ovat suhtautuneet direktiiviin myötämielisesti.

Direktiivi ei ole vaatinut Suomessa kovin suuria lakimuutoksia, koska Suomi täyttää jo pääosin direktiivin vaatimukset. Syy tähän on se, että vähimmäispalkka voi direktiivin mukaan olla joko lakisääteinen tai työehtosopimuksiin perustuva. Koska Suomessa on jo olemassa laajat ja kattavat työehtosopimukset, Suomen ei ole tarvinnut erikseen säätää erillisestä minimipalkasta.

Suomalaiset palkansaajajärjestöt ovat kuitenkin katsoneet, että direktiivi voisi tuoda tarvittavaa suojaa tulevaisuudessa, jos työehtosopimuksien kattavuus laskisi.

Lisäksi Suomelle nähdään olevan laajemmin etua siitä, että vähimmäispalkat esimerkiksi Itä-Euroopassa nousevat direktiivin myötä. Se voisi vaikuttaa positiivisesti paitsi Suomen kilpailuasetelmiin myös Suomen vientiin kyseisiin maihin.

Direktiivin mukaan kaikkien jäsenmaiden tulee edistää työehtosopimusneuvotteluja sekä pyrkiä lisäämään työehtosopimusten kattavuutta. Jos työehtosopimusten piirissä on alle 80 prosenttia työntekijöistä, jäsenmaan on laadittava yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa toimintasuunnitelma sopimusten kattavuuden lisäämiseksi.

Sanna Raita-aho/STT