Kun tavoitteena on hämmennyksen luominen ja mediatilan hallinta, voivat hyvääkin tarkoittavat kannanotot pelata vastapuolen pussiin, suurlähettiläspäivillä puhunut Stubb muistutti.

-  Maltti on suomalainen hyve. Ei juosta jokaisen risahduksen perässä, Stubb sanoi.

Hänen mukaansa uudessa turvallisuustilanteessa on tullut eteen tilanteita, joissa arvot ja realismi ovat joutuneet Suomessa puntariin. Menneet kuukaudet ovat Stubbin mukaan osoittaneet, että paras vastaus on avoin ja rehellinen keskustelu, jonka pohjalta edetään ratkaisuihin mahdollisimman yhtenäisinä.

Presidentin mukaan Venäjän kanssa pitää löytää pitkällä aikavälillä tapa, jolla elää. Suhde itänaapuriin on kuitenkin muuttunut pysyvästi, eikä Suomi enää määritä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa pelkästään Venäjän kautta.

STUBBIN mukaan on Suomen edun mukaista, että Venäjän ja Ukrainan sota päättyy Ukrainan voittoon ja sen tavoittelemaan oikeudenmukaiseen rauhaan. Jos Venäjä kokee onnistuneensa sodassa, Suomen aluetta ja Eurooppaa uhkaa pitkä epävakauden kausi.

-  Eikä vain Eurooppaa – vaikutukset ovat globaalit, Stubb lisäsi.

Suomen integroituminen Natoon on sujunut Stubbin mukaan erinomaisesti ja asetetut tavoitteet on saavutettu. Vaikka Suomi on uusi ja monella mittarilla pieni jäsenmaa, on se Stubbin mukaan Natossa painoarvoltaan kuitenkin keskisuurten joukossa.

-  Hyödyntäkää tätä. Kannattaa takoa, silloin kun rauta on kuumaa, Stubb evästi suurlähettiläitä.

PRESIDENTILTÄ kysyttiin lehdistötilaisuudessa pääministeri Petteri Orpon (kok.) sijaistamisesta heinäkuussa Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa.

Orpo pyysi Stubbin sijaisekseen muun muassa perheloman ja vaimonsa syntymäpäivän vuoksi. Alun perin pääministerin oli tarkoitus katkaista lomansa tuoksi päiväksi kokouksen takia.

Stubbin mukaan valtasuhteissa hänen punainen lankansa on saumaton yhteistoiminta ja se on erityisen tärkeää jännittyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

-  Euroopan poliittisen yhteisön kokoushan ei ollut EU-kokous. Onneksi Suomella on sellainen järjestelmä, joka mahdollistaa edustamisen kahdella tavalla. Ruotsilla tätä mahdollisuutta ei ollut ja sen takia edustin siellä myös Ruotsia, Stubb sanoi.

Tavallisesti kokouksessa Suomea on edustanut pääministeri.

Orpo kertoi eilen suurlähettiläspäivillä, että presidentin ja pääministerin toimivaltasuhteista on jo käynnissä esiselvitys, jonka on määrä valmistua ensi kevään kehysriiheen mennessä.

PRESIDENTIN mukaan sama tilaisuuden hyödyntämisen ohje pätee myös Suomen ja Yhdysvaltain suhteeseen, joka on nyt läheisempi kuin koskaan.

Presidentti muistutti tavanneensa itse viime viikkojen aika monia Suomessa vierailleita amerikkalaisia kongressiedustajia ja senaattoreita.

-  Sillä on tietysti merkitystä, kuka Yhdysvaltain seuraava presidentti on. Mutta selvää on, että Suomi tulee toimeen ja työskentelee kaikkien Yhdysvaltojen hallintojen kanssa, Stubb sanoi viitaten marraskuun presidentinvaaleihin.

Vaikka Natoon liittyminen on sujunut Suomelta hyvin, opittavaakin on yhä. Stubbin mukaan liittoutuminen vaatii ajattelutavan ja kulttuurin muutosta.

-  Ehkä sellaista suomalaista Zeitenwendeä (aikakauden muutosta tai vaihdosta), Stubb sanoi saksalaiseen keskusteluun viitaten.

Saumaton yhteistyö ulkoministeriön ja puolustusministeriön välillä on entistä tärkeämpää, samoin kiinteä yhteistyö sisäisen turvallisuuden viranomaisten kanssa.

-  Tähän toivon kaikkien kiinnittävän huomiota, Stubb sanoi.

Hänen mukaansa ei ole sattumaa, että Stubbin omassa kabinetissaan on yksi puolustusministeriöstä tullut henkilö.

PRESIDENTIN mukaan globaali etelä ratkaisee paljolti sen, miltä uusi maailmanjärjestys näyttää.

Siksi Suomen pitää syventää suhteita paitsi suuriin etelän maihin myös keskisuuriin maihin niin Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Lähi-idässä ja Persianlahdella kuin Keski-Aasiassakin.

-  Itse teen kaikkeni näiden suhteiden rakentamiseksi ja syventämiseksi, Stubb sanoi.

Lähi-idän osalta Stubb toisti Suomen kannattavan kahden valtion mallia.

-  Kun – ei jos – tunnustamme Palestiinan valtion, teemme sen sellaisena ajanhetkenä, joka palvelee rauhan tavoitetta. Tämäkin on arvopohjaista realismia. Asenne ei ole strategia. Se, että on mielipide, ei riitä. Pitää kysyä, mitä mielipiteellä saavutetaan. Ja erityisesti, miten mielipiteen varaan rakennettu tavoite saavutetaan, Stubb muotoili.

Niilo Simojoki, Heli Laakkonen/STT