Valtion talousarviossa Ylioppilaslautakunnan toimintamenoihin kohdistuu tänä vuonna 787 000 euron säästö, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia sen viime vuoden toimintamenoista. Säästöjä YTL hakee ylioppilaskokeiden muutoksilla.

Käytännössä jatkossa kokeissa voi jatkossa olla enemmän monivalintakysymyksiä ja lyhyitä vastauksia edellyttäviä tehtäviä. Avokysymysten määrä voi vähentyä ja tehtävissä voidaan ottaa käyttöön merkkimäärärajoituksia tai -suosituksia. Yksityiskohtaisemmin muutoksia avataan YTL:n tiedotteessa.

OAJ:N Tuomo Laakso arvioi, että eri oppiaineiden opettajaryhmissä muutokset herättävät varmasti huolta. Keskeinen huoli liittyy Laakson mukaan siihen, säilyykö kokeissa riittävä erottelevuus – eli miten eritasoista osaamista pystytään arvioimaan riittävällä tavalla, ”jos pudotusvalikkotehtäviä tai yhdistä oikein -tehtäviä kovin paljon lisätään”.

– Siellä on se pitkäjänteinen työ, mitä tehdään koko yleisivistävän koulutusajan ensimmäistä luokasta, sinne lukion viimeiseen luokkaan asti. Siellä se kirjoittaminen ja laajempien tekstien käsittelytaito on omaksuttava, opittava ja opetettava.

Laakso sanoo, että hänellä on vahva luottamus siihen ammattitaitoon, mitä Ylioppilastutkintolautakunnassa ja heidän asiantuntijoillaan on. Hän vaikuttaa YTL:n kehittämis- ja seurantaryhmässä, joka seuraa YTL:n valmisteluja ja kommentoi ylioppilastutkinnon kehittämiseen liittyviä asioita.

YTL lupaa keskiviikkona julkaisemassaan tiedotteessa, että säästöt toteutetaan siten, etteivät kokeiden luotettavuus ja laatu heikkene oleellisesti.

– Ylioppilastutkinnon rahoitus pitää turvata tulevina vuosina, jotta säästöt eivät vaikuta enempää kokeiden kattavuuteen ja luonteeseen, lautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä sanoo tiedotteessa.

Laakso arvioi, ettei YTL olisi todennäköisesti ryhtynyt muuttamaan kokeiden tehtävätyyppejä tällä tavalla ilman taloudellisia paineita, joita resurssien leikkaaminen aiheuttaa. Hän kuitenkin nostaa esiin senkin, että yo-tutkintoon kohdistuu myös uudistuspaineita.

– Jos kansainvälisesti vertaillaan, niin meidän ylioppilastutkintomme kokeet ovat kestoltaan ja myös tehtävien laajuudelta kovin laajoja, että varmasti näissä myös tiivistämisen varaa on, hän sanoo.

Hän muistuttaa, että vaikka tutkinnossa on tapahtunut vuosien varrella muutoksia, on kokeiden ajallinen rakenne pysynyt melko samana 1800-luvulta saakka. Tutkinnon juuret ovat ajassa, jolloin vastaukset kirjoitettiin käsin paperille.

– On ehkä tarpeen arvioida, onko se kuusi tuntia se tarpeellinen aika, joka tarvitaan nykyaikana omaksuttujen tietojen ja taitojen arviointiin nykyisillä menetelmillä, jotka ovat digitaalisia, Laakso kuvailee.

YTL toteaakin tiedotteessaan, että Ylioppilastutkinnon toimeenpano- ja kehittämissuunnitelma edellyttää kokeiden pitkän aikavälin kehittämistä taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Pitkän aikavälin muutoksia valmistellaan yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa.

OPETUSMINISTERI Anders Adlecreutz (rkp.) sanoi Demokraatille torstaina eduskunnassa, ettei ole ehtinyt paljoa analysoida muutoksia.

– Sanotaan näin, että spontaani ajatus tilanteessa, jossa kirjoittaminen ja lukeminen ovat kuitenkin tärkeitä – se että pystyy kirjoittamista harjoittelemaan osana myös lukiokoulutusta – niin sitä ajatellen on helppo nähdä tietenkin tässä tiettyjä haasteita.

Adlecreutz ei ole vielä pohtinut keskustelun käymistä asiassa lautakunnan kanssa.