Puheessaan OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen nosti esiin niitä monia asioita, joilla kuntapäättäjät voivat koulutusasioihin vaikuttaa.

Erityisesti Luukkainen nostio esiin kuntapäättäjien ratkaisuvaltaa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksess erityistä tukea tai tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden tilanteen.

– Se ei toimi Suomessa tällä hetkellä niin kuin pitäisi. Suuri syy on siihen se, että kaikki kunnat eivät toimi lainmukaisesti ja hyvin luovasti pyrkivät välttämään vastuitaan. Ne ovat kuntapäättäjien ratkaisuja, Luukkainen paukutti.

Luukkainen toi esiin valtakunnalisia tilastoja peruskoulussa erityistä ja tehostettua tukea saavien lasten määrästä suhteellisesti kunnittain. Otoksessa olivat mukana yli 200 oppilaan kunnat ja se oli parin vuoden takaa.

Esimerkiksi eräässä kunnassa lähes 34 % saa erityistä tukea tai tehostettua tukea. Kun taas toisessa päässä vain alle 10 prosenttia saa.

– En myöskään usko, että lasten osaamisen tasossa on noin valtavaa haitaria. Keskimäärin lapset ovat yhtä lahjakkaita. Keskimäärin heillä on yhtä paljon oppimiseen liittyviä ongelmia,  joita tuella voidaan korjata, mutta kuntapäättäjien ratkaisuilla haitari on valtava, Luukkainen kritisoi.

– Tälle muuten pitäisi opetushallinnon, opetushallituksen ja ministeriön tehdä jotain. Se on niiden käsissä myös.

Suomessa on jo 99 kuntaa, joissa syntyy vain alle 20 lasta vuodessa

OAJ kertoi tänään myös tänään kuntavaaliehdokkaiden kannoista etäopetuksen lisäämiseen. Se oli kielteinen kaikissa puolueissa.

Tulos kävi ilmi lähes 4000 ehdokkaan vastauksista OAJ:n kuntavaalikoneeseen.

– Kannatusta laajamittaiselle etäopetukselle ei siis näytä silläkään suunnalla olevan. Etäopetus on ollut tärkeä vaihtoehtoinen keino järjestää väliaikaisesti opetusta koronaepidemian aikana, mutta lähiopetusta ja sosiaalista kanssakäymistä se ei mitenkään korvaa. On huojentavaa todeta, että tulevat kuntapäättäjät ovat tästä samaa mieltä, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kommentoi tiedotteen mukaan.

OAJ on kuntavaalien edellä perännyt puolueilta ja päättäjiltä vastauksia siihen, miten koulutuksen laatu ja saatavuus turvataan koko maassa.

– Suomessa on jo 99 kuntaa, joissa syntyy vain alle 20 lasta vuodessa. Ei kai kukaan pidä uskottavana tai toivottavana, että 7–12-vuotiaat, tai edes 12–16-vuotiaatkaan, lapset opiskelisivat kotona netin avulla vuorovaikutustaitoja, toisten kanssa toimimista ja opetussuunnitelman määrittämiä tietoja ja taitoja, Luukkainen kysyy.

Vastauksista erottautuivat ”kotihoitopuolueet”

Ehdokkaat olivat vastauksissaan OAJ:n tiedotteen mukaan myös varsin yksimielisiä myös siitä, että perusopetuksen ryhmäkokoa pitää rajata ja siinä on otettava huomioon tukea tarvitsevien määrä. Tulevat kuntapäättäjät olivat lisäksi valmiita turvaamaan pätevien opettajien saantia maksamalla heille nykyistä kilpailukykyisempää palkkaa.

Vastaajien mielipide oli selvä myös opettajien työvälineistön suhteen. He katsoivat yksituumaisesti, että työnantajan on kustannettava opettajille työnteon edellyttämät puhelimet ja tietokoneet. OAJ:n kyselyn mukaan kevään 2020 etäopetusjaksolla kuitenkin vain 44 prosentilla perusopetuksen opettajista oli käytössä työnantajan antama puhelin.

Puolueiden väliset erot tulivat selvimmin esiin, kun ehdokkaat ottivat kantaa siihen, pitäisikö yli kolmivuotiaat lapset ohjata ensisijaisesti aina päiväkodin varhaiskasvatukseen sen sijaan, että lapset hoidetaan kotona. Vastauksista erottautuivat ”kotihoitopuolueet” perussuomalaiset, keskusta ja KD, kun taas muut puolueet olivat selvästi ”päiväkotipuolueita”.

Koulutus ja kulttuuri ovat kuntien tärkein tehtäväkokonaisuus, kun sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy pois kunnilta. Kun koulutuksen osuus kuntien menoista on tällä hetkellä 31 prosenttia, se on OAJ:n mukaan muutaman vuoden kuluttua jo 58 prosenttia.