– Hallitusohjelmassa on paljon hyvää, mutta paljon myös kyseenalaista, koska tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole osoitettu riittävästi rahoitusta. Budjettiriihi on mielestämme nyt näytön paikka – hallituksen on näytettävä toteen se, että he haluavat panostaa koulutukseen. Hyvät sanat täytyy muuttaa teoiksi ja se vaatii rahaa, Murto kiteyttää Demokraatille.

OAJ järjesti keskiviikkona perinteisen lukukauden avausinfon, jossa Murto perkasi nuorille opettajille suunnatun kyselyn tuloksia ja avasi OAJ:n kantoja ja suosituksia hallituksen koulutuspoliittisiin linjauksiin.

Riittävä rahoitus on avainsana, ja Murto olisikin toivonut, että hallitusohjelmassa olisi katsottu rahoitusta myös yli hallituskausien.

– Koulutuspolitiikka ei voi olla lyhytnäköistä ja poukkoilevaa politiikkaa, jos me haluamme saada aidosti Suomen osaamisen huipulle. Se on aivan välttämätöntä, jotta pysymme kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena maana, hän jatkoi ja huomautti, että Suomi jää pohjoismaisessa vertailussa selvästi jälkeen koulutuksen rahoitustasossa.

RAHOITUKSEN riittävän määrän lisäksi sen oikeanlainen kohdentaminen on tärkeää, Murto katsoo. Esimerkiksi hallitusohjelmassa perusopetukseen ensi vuodelle luvattu 50 miljoonan euron rahoitus olisi OAJ:n mielestä syytä kohdentaa perusopetuksen tasa-arvorahan vakiinnuttamiseen korkeammalle tasolle.

– Se on korvamerkittyä rahaa opetukseen ja sitä pitää voida käyttää opettajien palkkaamiseen ja esimerkiksi ryhmäkokojen pienentämiseen. Sillä varmistettaisiin oppimisen paremmat edellytykset kaikille, kun ryhmäkoot ovat liian isoja, opettajapula on merkittävä ja erityisopettajistakin on pulaa, Murto sanoo.

Toisen asteen koulutukseen, lukioihin ja ammattikouluihin, hallitusohjelma lupaa ensi vuodelle viisi miljoonaa euroa lisärahaa. Se olisi Murron mukaan syytä kohdentaa tukiopetukseen ja opinto-ohjaukseen sekä ammatillisessa koulutuksessa lähiopetuksen ja erityisopettajien antaman tuen lisäämiseen.

– Jopa yrityselämästä tulee viestiä, että ammattikoulusta valmistutaan puutteellisin tiedoin ja taidoin. Riittävä lähiopetuksen määrä on turvattava, jotta perustaidot olisivat riittävän hyvät, Murto sanoo.

OPETTAJAPULA on hälyttävä, varhaiskasvatuksessa se on jopa kriittinen. Katarina Murto tervehtii ilolla sitä, että hallitusohjelmassa halutaan nostaa varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen aloituspaikkojen määrää. Hän painottaa, että siihen on myös osoitettava riittävä rahoitus yliopistoille.

Murto huomauttaa, että hallitusohjelman ristiriidoista yksi on se, että samalla kun koulutukseen halutaan panostaa, on agendalla kuntien indeksileikkaus. Se kolahtaisi kovaa nimenomaan peruskoulutukseen ja varhaiskasvatukseen.

– Sote-uudistuksen myötä kuntien pääasiallinen tehtävä on opetus ja sivistys. Tiedetään, että monen kunnan tilanne on taloudellisesti aika heikko, Murto kiteyttää.

OAJ:n mukaan kuntien indeksijarru tarkoittaa noin 500 opettajan palkkakustannusten leikkaamista kuntataloudesta. Vaarana on ammattijärjestön mukaan lomautusaalto ja käytännössä opetuksen keskeyttäminen lomautuskunnissa.

Kovat moitteet Murto antaa myös lyhytnäköisille kaavailuille aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. Erityisesti erityisopettajista on huutava pula – oppimisen tukeen on tarpeen panostaa koko ajan enemmän ja siihen tarvitaan erityisopettajia. Käytännössä hallituksen aikuiskoulutustuen lakkautus olisi siis omiaan pahentamaan työvoimapulaa, Murto sanoo.

– Aikuiskoulutustuki on ollut yleisestikin tärkeä väylä täydennyskouluttautua tai jopa vaihtaa uraa. Opetusalalla se on ollut tärkeä erityisopettajiksi kouluttautuville. Aikuiskoulutustuen poistamisella olisi todennäköisesti kielteisiä vaikutuksia erityisopettajaksi kouluttautumiseen ja erityisopettajien saatavuuteen entisestään, hän kiteyttää.

– Tiedämme oppimisen tuen toimimattomuuden haasteet. Meillä on tehostettua ja erityistä tukea perusopetuksessa tarvitsevia oppilaita jo kolmasosa, neljäsosa oppilaista tarvitsee ylipäätään tukea oppimiseen, hän kertasi infotilaisuudessa.

HALLITUSOHJELMAN työelämätavoitteita, joilla pyritään heikentämään palkansaajien asemaa, Katarina Murto pitää kauhistuttavina. Erityisesti määräaikaisten aseman heikentäminen tuntuu opetusalalla. Hallitusohjelmakirjauksen mukaan jatkossa vuoden mittaisille määräaikaisille työsopimuksille ei tarvittaisi enää perustetta.

– Määräaikaiset palvelussuhteet ovat opetusalalla iso ongelma, ja se myös aiheuttaa opettajille kesätyöttömyyttä. Se on häpeällistä. Työehtosopimuksessa otettiin viime keväänä hyvä edistysaskel määraikaisten lomapäiväkorvausten parantamiseksi, mutta tilanne ei ole tyydyttävä vieläkään, Murto sanoo.

Hän painottaa, että työnantajilla, kunnilla, ei ole mitään estettä sille, ettei opettajia voisi palkata koko vuoden ajaksi. Hän katsoo, että kunnille olisi myös hyvä kilpailuvaltti, jos ne tarjoaisivat opettajille töitä hyvin ehdoin.

Määräaikaisiin kolahtaisivat kovaa myös hallituksen kaavailemat työttömyysturvan heikennykset, kuten työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen, Murto sanoo. Määräaikaisten aseman heikentäminen ja irtisanomiskynnyksen madaltaminen lisäävät työelämän turvattomuutta ja epävarmuutta entisestään, hän katsoo.

– Hallitusohjelmassa on todella paljon työlainsäädäntöesityksiä, jotka heikentävät työntekijöiden asemaa. Ohjelmasta puuttuvat tasapainottavat elementit, jotka parantaisivat työntekijöiden asemaa. Poliitikot ovat vedonneet Ruotsin mallin seuraamiseen, mutta se on harhaanjohtavaa, koska Ruotsin mallista ei ole poimittu niitä asioita, jotka ovat Ruotsissa palkansaajan kannalta paremmin, Murto moittii.

OAJ vastustaa jyrkästi vientimallin tai minkään muun palkkamallin kirjaamista lakiin, Katarina Murto sanoo. Hän katsoo, että malli, jossa esimerkiksi vientialojen palkkaratkaisu betonoisi myös muiden alojen palkankorotusten tason, jäädyttäisi neuvottelutoimintaa ja johtaisi vain työriitojen lisääntymiseen.

– Tämä on todella raju puuttuminen liittojen neuvotteluoikeuteen ja sopimusvapauteen, Murto painottaa.

Murto on pettynyt siihen, ettei hallitusohjelmassa ole mukana sovittelujärjestelmän uudistamista. Toinen pettymys on, ettei agendalle ole nostettu työturvallisuuslain uudistamista tämän päivän työelämän haasteet huomioiden.

– Työelämässä – myös opetusalalla – nähdään henkisen kuormituksen kasvua, niin työturvallisuuslain uudistamiseen olisi ollut tarve, jotta voimme oikeasti vaikuttaa työurien pidentymiseen ja työssäjaksamiseen, Murto sanoo.

LUKUVUODEN avaustilaisuudessa Katarina Murto nosti esiin myös kesän mittaan otsikoissa velloneen rasismikeskustelun. Hän on seurannut sitä huolestuneena ja pitää hyvin todennäköisenä, että aihe nousee esiin myös oppilaitoksissa syksyn mittaan.

– Nuoret ovat valveutuneita ja tietoisia asioista, eivätkä sosiaalisessa mediassa nuoret ole varmasti voineet välttyä keskustelulta. Erityisesti päättävässä asemassa olevien ihmisten toiminnalla ja puheilla on myös heijastusvaikutuksia nuorten käytökseen ja toimintaan – päättäjät toimivat myös esimerkkinä, Murto muistuttaa.

Hän toivoo, että aikuiset ja päättäjät antaisivat lapsille ja nuorille esimerkin toisten kunnioittamisesta. Keskustelijoina hyvää esimerkkiä voisi antaa myös taidosta kuunnella toisia.

Murto katsoo, että yhteiskunnassa on kova tarve arvokeskustelulle. Kissa pitää nostaa pöydälle, hän tiivistää.

– Meidän on välttämätöntä käydä arvokeskustelua siitä, miten tärkeitä asioita ihmisoikeudet, perusoikeudet ja yhdenvertaisuus ovat.

Murto muistuttaa, että koulun ja opettajien tehtävänä on kasvattaa lapsia ja nuoria ihmisyyteen sekä eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Yhdenvertaisuuden edistäminen, monikulttuurisuuden huomioiminen, ihmisyyden ja ihmisarvon kunnioittaminen – tähän ohjaa ja velvoittaakin sekä lainsäädäntö, opetussuunnitelma että opettajien eettiset periaatteetkin.