Pölyttäjien, kuten kimalaisten, katoaminen voi aiheuttaa mittavia menetyksiä maataloudelle ja siten ihmisten ruoan saannille. Lääkkeiden tuotanto vaikeutuu, kun luontoa ja sen kasvistoa tuhotaan.

Kaikki nämä asiat kytkeytyvät luontokatoon, jonka estämiseksi Kanadan Montrealissa alkaa huomenna YK:n luontokokous, jota pidetään asiantuntijoiden keskuudessa hyvin tärkeänä.

Kokouksessa on määrä neuvotella siitä, miten luonnon köyhtyminen pysäytetään. Suomen ympäristöministeriön mukaan tähtäimessä on, että vuonna 2030 luontokato on pysäytetty ja luonnon tila paranee. Kokouksesta on toivottu lopputulemana samanlaista käännekohtaa kuin Pariisin ilmastokokous oli ilmastokriisin torjunnan osalta.

Tavoitteita ovat muun muassa luonnon kestävä käyttö maa-, metsä- ja kalataloudessa, suojelualueiden kasvattaminen, luonnolle haitallisten tukien poistaminen ja luontoa huomioiva aluesuunnittelu.

- Yksi tärkeä asia on se, syntyykö kokouksesta aidosti neuvottelutulos, jossa on selkeitä, konkreettisia tavoitteita mittareineen, jotta saamme luontokadon pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä. Nyt meillä on käynnissä lajikato, jossa lajeja häviää ja elinympäristöt heikkenevät, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) STT:lle.

- Eli saadaanko kokouksessa luotua aidosti mittareita ja konkretiaa, ei vain ylätason kauniita sanoja, hän lisää.

Toinen iso kysymys on, syntyykö kokouksessa vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuinen suojelupinta-alatavoite, johon maat sitoutuvat. Esillä on ollut tavoite suojella 30 prosenttia maapallon maa- ja vesialueista.

- Kyse ei kuitenkaan ole vain tästä 30 prosentista, vaan myös siitä, mitä tapahtuu lopulle 70 prosentille alueista. Ei voi olla niin, että ei piitata luonnon tilasta lopuilla 70 prosentilla, vaan senkin osalta luonnon tilaa pitää pystyä parantamaan, Ohisalo sanoo.

Myös rahoitus on iso kysymys YK:n ilmastokokouksen tapaan.

- Eli sitoutuvatko maat siirtämään rahoituksen ympäristölle haitallisesta toiminnasta kestävämpään kehitykseen, ja löytyykö luontotyöhön lisärahoitusta.

VIIME aikoina luonnonsuojelu on puhuttanut myös Suomessa, kun keskusta on päättänyt muuttaa hallituksessa jo sovittua luonnonsuojelulakiesitystä. Tilanne on ajanut hallituksen sisäiseen kriisiin.

- Viisikko on tällä viikolla koolla. On selvää, että hallituksessa yhteisistä asioista pidetään kiinni. Luonnonsuojelulaki on hallitusohjelmaan kirjattu, yhdessä moneen kertaan päätetty asia. Keskusta voi vielä tämän puolesta äänestää keskiviikon äänestyksessä, Ohisalo kommentoi tilannetta.

Ohisalo sanoo, että luonnonsuojelulain olisi todella tärkeää mennä maaliin. Vaikka kansainvälisiä toimia tarvitaan, Suomessa on kuitenkin suojeltava suomalaista luontoa.

- Kun mennään maailmalle puhumaan, niin pitää oma kotipiha olla kunnossa. Emme me Suomessa ole hoitaneet tätä asiaa täydellisesti. Meilläkin Suomessa moni luontotyypeistä on uhanalainen, lähestulkoon puolet, Ohisalo sanoo.

LUONTOKADON torjuntaa pidetään asiantuntijoiden parissa ihmiskunnalle yhtä tärkeänä kuin ilmastokriisin torjuntaa. Lisäksi ne kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa. Ne kiihdyttävät toinen toisiaan ja ne voidaan ratkaista vain yhdessä. Luonto muun muassa sitoo hiilidioksidipäästöjä.

Panokset kokouksessa ovatkin valtavat, arvioivat asiantuntijat.

- Luonnon köyhtymisen pysäyttämistä on tavoiteltu kansainvälisesti kahdesti aiemmin ja kahdesti siinä on epäonnistuttu – kolmanteen epäonnistumiseen ei ole varaa, toteavat Sitran johtava asiantuntija Lasse Miettinen ja projektikoordinaattori Emma Sairanen kirjoituksessaan.

Samalla tämän ymmärryksen tuominen kansainvälisiin neuvotteluihin on ollut haastavaa, sillä luonnon monimuotoisuutta käsitellään omassa sopimusputkessaan ja ilmastoa omassaan, he toteavat.

- Koska luontokadolle ei – vielä – ole kansainvälistä standardoitua mittayksikköä, kuten ilmastopolitiikassa päästöt hiilidioksiditonneina, kokouksen konkreettisin anti koostuu juuri näistä mitattavista luontotavoitteista, Miettinen ja Sairanen sanovat.

LUONTOKATU on myös keskeinen uhka taloudelle, Sitran Miettinen kertoi median taustatilaisuudessa. Maailman talousfoorumin WEF:n mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on vähintään kohtalaisesti tai korkeasti riippuvaista luonnosta. Esimerkiksi pölyttäjien katoaminen voi aiheuttaa merkittäviä tappioita maataloudessa.

- Yli puolet maailman taloudellisista tuotannoista on riippuvaisia toimivista ekosysteemeistä. Välillisesti me kaikki olemme sen varassa, että saamme puhdasta vettä ja ruokaa, kaikkea, mitä luonto tarjoaa, Miettinen sanoi.

Korjaavat toimet tulevat sitä halvemmaksi, mitä aiemmin ne toteutetaan, hän painotti.

Valtiokeskeisten tavoitteiden lisäksi yrityksiä toivotaan mukaan luontokadon pysäyttämiseen.

- Onnistuessaan Montrealin tavoitteisiin kuuluu viisaiden pelisääntöjen asettaminen markkinoille, millä saadaan yksityinen pääoma mukaan, Miettinen sanoi.

Korjattu otsikosta ilmastokokous luontokokoukseksi kello 12.59