Edunvalvontatarpeen arvioiminen on voinut kestää virastossa reilusti yli puoli vuotta. Se on vaarantanut Jääskeläisen mukaan edunvalvonnan palveluita tarvitsevien oikeusturvan. Pitkät odotusajat eivät ole johtuneet asioiden monimutkaisuudesta vaan pitkistä jonoista.

Oikeusasiamiehen kansliaan on kanneltu vuosien 2020 ja 2021 aikana noin 40 kertaa edunvalvonnan pitkistä käsittelyajoista virastossa.

- Saamieni selvitysten perusteella katson, että Digi- ja väestötietoviraston ja valtiovarainministeriön menettelyssä ei ole osoitettavissa sellaisia yleisiä laiminlyöntejä, joihin oikeusasiamiehellä laillisuusvalvojana olisi perusteita puuttua, Jääskeläinen kirjoittaa päätöksessä, jonka STT sai tietopyynnöllä.

Edunvalvonnan käsittelyajat ovat lyhentyneet vuosien 2021 ja 2022 aikana, mutta tavoiteaikoihin ei ole päästy. Holhoustoimeen on rekrytoitu lisää henkilökuntaa, mikä on nopeuttanut käsittelyä.

Valtiovarainministeriö (VM) toteaa oikeusasiamiehelle antamassa lausunnossa, että virasto suoriutuu edunvalvontatehtävistään tällä hetkellä kohtuullisesti. VM:n tehtävänä on ohjata ja valvoa viraston toimintaa.

DIGI- JA VÄESTÖTIETOVIRASTO toimii holhousviranomaisena, jonka tehtävänä on hoitaa edunvalvonta-asioita. Se muun muassa selvittää henkilöiden edunvalvonnan tarpeen ja tarvittaessa määrää edunvalvojan.

Toisen henkilön voi valtuuttaa edunvalvontavaltuutuksella tekemään esimerkiksi talouteen ja terveyteen liittyviä päätöksiä tilanteessa, jossa oma toimintakyky on heikentynyt. Toimintakyky voi heikentyä esimerkiksi vakavan sairauden, onnettomuuden tai vaikkapa muistisairauden myötä.

Edunvalvontavaltakirja tehdään aina ennakkoon ja vahvistetaan virastosta vasta toimintakyvyttömyyden sattuessa.

Jääskeläinen korostaa ratkaisussaan, että holhousviranomaisen toiminta vaikuttaa ihmisten oikeusturvaan.

-  Edunvalvonnassa on kyse sellaisten ihmisten oikeusturvasta ja muista perusoikeuksista, jotka eivät itse kykene oikeuksistaan huolehtimaan, Jääskeläinen kirjoittaa.

DIGI- JA VÄESTÖTIETOVIRASTO aloitti toimintansa vuoden 2020 alussa, kun Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien tehtävät yhdistettiin yhteen virastoon. Muutoksen tavoitteena oli lisätä kansalaisten yhdenvertaisuutta toimintatapoja yhtenäistämällä. Yhdistämisellä haluttiin myös tehostaa toimintaa ja parantaa tuottavuutta.

Oikeusasiamies toteaa päätöksessään, että holhoustoimen tehtävät ruuhkautuivat heti viraston perustamisen jälkeen ja käsittelyajat pitenivät.

Käsittelyaikojen pitkittyminen johtuu viraston mukaan pitkälti siitä, että toiminta ollaan muuttamassa täysin digitaaliseksi. Valtakunnallinen toimintamalli, keskeneräinen sähköinen asiointi ja materiaalien digitalisointi ovat lisänneet työvaiheita. Tämä on voinut jopa kaksin- tai kolminkertaistaa käsittelyajan.

VM arvioi, että ruuhkautuminen johtuu useista eri tekijöistä, kuten asiakasmäärien kasvusta, vaikeuksista uudistaa toimintatapoja ja tietojärjestelmäuudistuksesta. Virastojen yhdistäminen parantaa yhdenvertaisuutta ja tehostaa toimintaa, mutta tavoitteet saavutetaan vasta tulevaisuudessa, VM arvioi.

EDUNVALVONNAN lisääntyminen on ollut tiedossa, kun väestö ikääntyy. Ministeriön mukaan holhousviraston henkilöstöä ei voida lisätä niin paljon, että sillä pystyttäisiin vastaamaan asiakasmäärien kasvuun.

Ministeriön mukaan asia ratkaistaan digitalisaatiolla. Myös johtamiseen, työtapoihin ja lainsäädäntöön pitää kiinnittää huomiota.

- Digitalisaatiotoimet eivät vielä tähän mennessä ole täysimääräisesti tuottaneet haluttua lopputulosta ja näitä kehittämistoimia pitää määrätietoisesti jatkaa, jotta tilanne korjaantuu ja pysyy jatkossakin hyvänä, VM toteaa oikeusasiamiehelle toimittamassa lausunnossa.

Myös Jääskeläinen pitää digitalisaatiota merkittävänä syynä käsittelyaikojen venymiseen.

- On paradoksaalista, että Digi- ja väestötietovirasto, jonka tehtävänä on edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, on itse kompuroinut holhoustoimen palveluiden digitalisaatiossa, oikeusasiamies toteaa päätöksessä.