Oikeuskanslerille asiasta tehdyissä kanteluissa arvosteltiin puolustusministeriön menettelyä.

Oikeuskansleri kertoo kuitenkin pitävänsä puolustusministeriön tavoin Lindbergin toimintaa moitittavana.

– Karenssisopimusten käyttäminen ja noudattaminen on hallinnon uskottavuuden ja hallintotoiminnan puolueettomuuden turvaamiseksi erittäin tärkeää, oikeuskanslerin vastauksessa sanotaan.

– Puolustusministeriö on olosuhteet huomioon ottavassa kohtuusharkinnassaan nähdäkseni esittänyt menettelylleen perustelut, joita ei voida objektiivisesti arvioituna pitää epäasiallisina tai sopimuspuolta perusteettomasti suosivina.

Ministeriö kertoi aiemmin selvityksessään, että Lindberg rikkoi karenssisopimuksen ehtoja ilmoitusvelvollisuuden osalta. Asia koski Lindbergin käynnistämää konsulttiyritystoimintaa.

Puolustusministeriön mukaan Lindberg ja puolustusministeriö solmivat karenssisopimuksen Lindbergin siirryttyä reserviin heinäkuussa 2019. Sopimus oli voimassa tammikuun loppuun 2020. Lindberg on tehnyt yrityksensä perustamisilmoituksen kaupparekisteriin tammikuun 9. päivänä.

Karenssisopimukseen sisältyvä rajoitusaika tarkoittaa, että sopimuksen allekirjoittaneen virkamiehen on kirjallisesti ilmoitettava uuden työn tai elinkeinotoiminnan aloittamisesta sopimuksen toiselle osapuolelle, eli tässä tapauksessa puolustusministeriölle. Tällaista ilmoitusta Lindberg ei ministeriölle toimittanut tammikuun aikana.

Näin ollen Lindbergin katsottiin rikkoneen karenssisopimuksen ilmoitusvelvollisuutta koskevaa sopimusehtoa.

STT kertoi huhtikuussa, että Lindberg konsultoi yhdysvaltalaista Lockheed Martinia Suomen hävittäjähankkeessa. Yritys on yksi viidestä hävittäjävalmistajasta, jotka ovat mukana tarjouskilvassa Suomen nykyisten Hornet-hävittäjien korvaamiseksi.

Sittemmin Lockheed Martin on kertonut Ylelle irtisanoneensa sopimuksensa Lindbergin ja tämän yrityksen kanssa.

Puolustusministeriö piti sopimusrikkomusta vakavana ja Lindbergin ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä moitittavana. Tästä huolimatta ministeriö ei pitänyt välttämättömänä vaatia Lindbergiltä karenssisopimuksen mukaista sopimussakkoa.

Asiaa perusteltiin muun muassa sillä, että Lindberg on perustanut yrityksensä karenssisopimuksensa voimassaoloajan lopulla, joten mahdollinen karenssiaikakin olisi muodostunut hyvin lyhyeksi. Myöskään tosiasiallista liiketoimintaa ei aloitettu karenssiaikana.

Oikeuskansleri huomioi saman vastauksessaan.

– Siinä harkinnassa, ryhtyykö puolustusministeriö perimään Lindbergiltä karenssisopimuksessa sovittua sopimussakkoa, puolustusministeriö on huomioinut Lindbergiltä saadun selvityksen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin johtaneista syistä eli sen, että Lindbergin perustaman osakeyhtiön perustamisen ja rajoitusajan päättymisen välisenä aikana yrityksellä ei ole Lindbergin ilmoituksen mukaan käytännössä ollut minkäänlaista toimintaa eikä sellaiselle ole ollut edellytyksiäkään, oikeuskansleri toteaa.

– Lisäksi puolustusministeriö on kokonaisharkinnassaan huomioinut sen, että Lindbergin moitittava toiminta on ajoittunut aivan rajoitusajan loppuun.

STT–Johanna Latvala