Helsingin Sanomat uutisoi asiasta eilen. Oikeusministerin mukaan selvitys aloitettiin oikeusministeriössä ennen Ruotsin ja Viron välistä sopimusta.

Viiden vuoden mittaisella ja väliaikaiseksi kuvatulla järjestelyllä Ruotsi pyrkii paikkaamaan tilanpuutetta Ruotsin vankiloissa.

Ruotsin hallituksen mukaan Tarttoon voidaan sijoittaa täysi-ikäisiä miehiä, jotka on tuomittu esimerkiksi murhasta, talousrikoksista tai seksuaalirikoksista. Viroon voidaan sijoittaa sekä Ruotsin kansalaisia että ulkomaalaisia, muttei kuitenkaan Viron kansalaisia.

Sopimusluonnoksen mukaan Ruotsin valtio kattaa kaikki vankien majoitukseen, ruokailuun, valvontaan ja terveydenhuoltoon liittyvät kustannukset.

Viron valtio saisi sopimuksen nojalla 30 miljoonan euron vuosittaisen maksun vankilapaikoista. Lisäksi Viron pitää palkata vankeja varten ainakin 250 uutta vankilatyöntekijää.

Ruotsin hallitus on myös aikeissa mahdollistaa pidempiä ja ankarampia tuomioita, joten vankilapaikkojen tarve on todennäköisesti vain kasvamassa.

Virossa tilaa sen sijaan riittää. Vankien määrä on vähentynyt vuosittain noin sadan vangin vauhtia, kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR. Vuonna 2023 vankien määrä putosi ensimmäistä kertaa alle kahteen tuhanteen.

VANKILAPAIKKOJEN vuokraaminen on aiheuttanut Virossa myös huolta.

Viron suojelupoliisin mukaan ruotsalaisvankien majoittamiseen Virossa voi liittyä kansainväliseen rikollisuuteen ja radikalisaatioon, eritoten ääri-islamismiin, liittyviä turvallisuusriskejä, ERR raportoi kesäkuussa.

-  Näemme myös riskinä sen, että ulkomaalaisten vankien luona voisi vierailla henkilöitä, ​​joilla on yhteyksiä ääriajatteluun tai kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen, turvallisuuspoliisin edustaja Marta Tuul sanoi ERR:lle.

Viron poliisi- ja rajavalvontaviranomainen taas katsoo, että riskejä voisi vähentää se, että ulkomaalaiset vangit saisivat tavata perheenjäseniään vain videoyhteydellä. Poliisi on myös ollut huolissaan vankien taustaselvitysten riittävyydestä.

Sopimusluonnoksen mukaan vankien valinta suoritetaan Viron ja Ruotsin viranomaisten yhteistyössä ja korkean riskin tai turvallisuusuhan henkilöt suljetaan pois. Esimerkiksi terrorismirikoksista tuomittuja ei olla siirtämässä Viroon.

Viroon ei vapauteta ulkomaalaisia vankeja, vaan heidät lähetetään takaisin Ruotsiin vähintään kuukautta ennen tuomion päättymistä.

TARTON vankilassa on yli 900 vankilapaikkaa, mutta tällä hetkellä vain noin 300 vankia. Ruotsin hallituksen mukaan 2000-luvun alussa avatulla Tarton vankilalla on samanlaiset standardit ja fasiliteetit kuin ruotsalaisilla laitoksilla.

Ruotsalaiset ammattiliitot ovat kritisoineet toimia ja esittäneet huolensa siitä, että Ruotsin viranomaisia ulkoistetaan Viroon.

Tarton vankilan henkilökunta on virolaista, ja sopimuksen mukaan vankilassa sovelletaan Viron lakia. Poikkeuksena esimerkiksi vankien vierailuoikeudessa, työnteossa ja yhteydenpidossa ulkomaailmaan noudatetaan Ruotsin lainsäädäntöä.

Ruotsin hallituksen tilaaman selvityksen mukaan laillisia esteitä vankilapaikkojen vuokraamiselle ulkomailta ei ole.

Viron ja Ruotsin hallitukset ovat sanoneet, että sopimus on myös Euroopan ihmisoikeuskehyksen mukainen.

SEKÄ Viron että Ruotsin parlamenttien pitää hyväksyä vankilapaikkojen vuokraaminen ennen kuin sopimus astuu voimaan. Sopimus ja siihen liittyvät lakimuutokset on tarkoitus toimittaa Ruotsin valtiopäiville ensi keväänä.

Tavoitteena on, että ensimmäiset vangit olisivat Virossa kesällä 2026.

Ruotsi ei ole ensimmäinen Pohjoismaa, joka on halunnut siirtää vankejaan ulkomaille: Tanskassa hyväksyttiin viime vuonna pitkän väännön jälkeen sopimus, jonka mukaan jopa 300 Tanskassa tuomittua vankia voidaan siirtää Kosovoon. Tanskassa tuomittuja vankeja varten Kosovoon ollaan rakentamassa uutta vankilaa.

Norja taas vuokrasi vuosina 2015-2018 runsaat 200 vankilapaikkaa Hollannista. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet sekä Norjan että Tanskan järjestelyjä.