Kyse on hallituksen lakiluonnoksesta, jonka mukaan sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä olisi oikeus saada mahdollisen syrjinnän arviointia varten toisen työntekijän palkkatietoja suoraan työnantajalta.

Välikätenä toimisi henkilöstön edustaja, kuten esimerkiksi luottamusmies. Jos työpaikalla ei olisi henkilöstön edustajaa, tiedot voisi saada tasa-arvovaltuutetun välityksellä. Jo nyt palkkatietoja voi pyytää tasa-arvovaltuutetun kautta.

Työnantajan olisi ilmoitettava tietojen luovuttamisesta niille työntekijöille, joiden tietoja olisi luovutettu.

Muutosehdotus palkka-avoimuuden lisäämiseksi on herättänyt vastakkaisia näkemyksiä työnantajien ja työntekijöiden edustajien välillä. Myös hallituspuolueet ovat uudistuksesta keskenään erimielisiä.

Keskusta vaati joulukuussa, että jos yksittäinen työntekijä pyytää saada verrokkiensa palkkatietoja, pitää tehdä viranomaisarvio. Puolueen mukaan ei ole perusteltua, että yksityisellä sektorilla kaikkien palkat olisivat vapaasti saatavilla tai että työnantajalla olisi suora velvoite antaa palkkatiedot ja henkilökohtaiset suorituksenarvioinnit yksittäisen työntekijän niitä kollegastaan pyytäessä.

STT:n tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) valmistelema lakiluonnos lähti lausunnoille erimielisenä.

Ehdotus palasi lausuntokierrokselta viime viikolla. Ainakin oikeusministeriö ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia edellyttävät lausunnoissaan selvennyksiä salassapitovelvollisuuteen.

-  Jää epäselväksi, minkälainen salassapitovelvollisuus on, mihin se ulottuu ja keitä se koskee, toteaa oikeusministeriön lausuntoa valmistellut lainsäädäntöneuvos Liisa Leppävirta.

Salassapitovelvollisuutta yksittäisen työntekijän palkkatiedoista ei selkeästi mainita, kun työntekijä pyytää syrjintää epäillessään kollegan palkkatietoja.

Toisaalta salassapitoa nimenomaan edellytettäisiin palkkakartoitusta tehtäessä. Palkkakartoituksessa on kyse siitä, että työnantaja selvittää muun muassa noudattamansa palkkausjärjestelmän ja sen soveltamisen.

Luonnoksessa ehdotetaan, että jatkossa henkilöstön edustajalle tulisi myös palkkakartoituksen yhdeydessä tiedonsaantioikeus yksittäisten henkilöiden tiedoista.

-  Palkkakartoituksen osalta yksittäisten henkilöiden palkkatiedoista henkilöstön edustajalle olisi säädetty selkeästi salassapitovelvollisuus, mutta toisessa pykälässä sitä ei ole käsitelty selkeästi. On jäänyt epäselväksi, miten on ajateltu, että ne toimivat yhteen, Leppävirta ihmettelee.

Vasta selvennysten jälkeen voidaan arvioida esitystä kunnolla perusoikeuksien näkökulmasta. Toteutuessaan palkka-avoimuuteen tähtäävät toimet rajoittaisivat yksityiselämän suojaa, joten perustelujen pitää olla riittävät.

-  Mitä laajemmasta yksityiselämän suojan rajoittamisesta on kyse, sitä korkeammaksi nousee perustelukynnys, miksi se katsotaan hyväksyttäväksi ja suhteellisuusvaatimuksen mukaiseksi, Leppävirta sanoo.

Viime kädessä oikeudellisen punninnan kahden eri oikeuden, tietojen saamisen ja yksityisyyden suojan, välillä tekisi eduskunnan perustuslakivaliokunta.

Sitä ennen hallituspuolueiden pitäisi kuitenkin löytää sopu uudistuksen sisällöstä ja antaa esityksensä eduskunnalle. Poliittista keskustelua on STT:n tietojen mukaan tarkoitus jatkaa lausuntokierrokselta saadun palautteen valossa lähiviikkoina.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa on kirjauksia tasa-arvosta ja palkkojen läpinäkyvyyden parantamisesta lainsäädännöllä. Tavoitteena on palkkasyrjinnän ja perusteettomien palkkaerojen vähentäminen.

Toissa vuonna palkka-avoimuuden lisäämistä tasa-arvolaissa ryhtyi valmistelemaan työryhmä, jossa oli laaja sidosryhmien edustus. Sen loppuraportti julkaistiin viime vuoden lopulla, mutta työryhmä jäi erimieliseksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK erosi työryhmästä työn alkuvaiheessa.

Työnantajaleiri pitää tavoitetta palkkatasa-arvosta oikeana, mutta hallituksen esittämiä keinoja väärinä. Useat elinkeinojärjestöt ovat todenneet, että yksittäisten työntekijöiden palkkatietojen avaaminen johtaisi tasapäistävään palkkaukseen ja palkitsemiseen. Tämä taas heikentäisi yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä.

EK toteaa lausunnossaan, että luonnos on toteuttamiskelvoton. Lausuttavina olevat esitykset on EK:sta valmisteltu ja perusteltu poikkeuksellisen puutteellisesti ja yksipuolisesti.

-  Tasa-arvo on erittäin kannatettava ja tärkeä perusoikeus. Sen nojalla ei voida kuitenkaan esimerkiksi perustella toisen perusoikeuden, yksityisyyden suojan, alasajoa tavalla, joka eroaisi rajuudessaan huomattavasti muista EU-maista, EK toteaa.

Palkansaajapuoli katsoo, että naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventaminen ei onnistu ilman palkka-avoimuutta. Esimerkiksi ammattijärjestö SAK:n mukaan lakiehdotuksen suurin ongelma on se, että palkkatiedot eivät olisi tarpeeksi avoimia.

-  Palkkojen läpinäkyvyyden toteuttamiseksi henkilöstön palkkatietojen tulisi kaikkine palkanosineen olla työpaikalla kaikkien tiedossa, SAK toteaa lausunnossaan.

Myös STTK katsoo, että ehdotetut muutokset ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä.