EU-maiden johtajien odotetaan hyväksyvän asiasta päätelmät, jotka selventävät, miten kiistan kohteena ollutta oikeusvaltiomekanismia käytetään. Päätelmät perustuvat neuvotteluihin, joita puheenjohtajamaa Saksa on käynyt oikeusvaltiomekanismia vastustaneiden Puolan ja Unkarin kanssa.

Marinin mukaan on hyvä, ettei kompromissin yhteydessä avattu uudelleen jo aiemmin neuvoteltua asetustekstiä oikeusvaltiomekanismista.

– Suomelle on ehdoton lähtökohta, että tähän itse asetustekstiin ei voi tulla muutoksia. Me pidämme kiinni parlamentin kanssa neuvotellusta yhteisestä sopimuksesta, Marin sanoi vastatessaan suomalaistoimittajien kysymyksiin puhelimitse ennen huippukokouksen alkua.

– Puheenjohtajamaa Saksa on tehnyt hyvää työtä löytääkseen muotoilut päätelmiin ja varmistaakseen, että aiempi neuvottelutulos pysyy entisellään, joten siihen ei ole tehty kompromisseja, Löfven sanoi EU-neuvoston kameroille antamassaan lausunnossa ennen huippukokousta.

Marin ei usko pitkään viivästykseen

Oikeusvaltiomekanismi sitoo EU:n rahankäytön oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Näin pyritään estämään EU-tukien väärinkäyttöä nykyistä paremmin.

Mekanismia vastaan hangoitelleet Unkari ja Puola taipuivat tällä viikolla yhteisen ratkaisun taakse. Tilannetta voi pitää saavutuksena EU-puheenjohtajamaa Saksalle ja liittokansleri Angela Merkelille.

Sovun lopullinen syntyminen vaatii kuitenkin kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän ratkaisuehdotukseksi sorvatuille päätelmille. Niissä muun muassa todetaan, että mekanismia aletaan soveltaa vasta uuden budjettikauden varoihin.

Unkari ja Puola ovat halunneet, että EU-tuomioistuin tekisi vielä arvion oikeusvaltiomekanismista. Julkisuudessa on esitetty arvioita, että tämä voisi viivästyttää mekanismin soveltamista jopa parilla vuodella.

Marin ei vahvista arvioita näin pitkästä odotuksesta.

– Itse lähtisin kyllä siitä, että puhuisimme kuukausista, emme vuosista, Marin kommentoi.

Huippukokouspaikalle saapuessaan Unkarin ja Puolan pääministerit korostivat tarvetta saada aikaan sopu, jotta EU:n monivuotinen budjetti ja yhteiset elpymisrahat saadaan liikkeelle.

– Olemme tuuman päässä yhteisymmärryksen saavuttamisesta, Unkarin Viktor Orban sanoi neuvoston kameroille.

Edessä vaikeat ilmastokeskustelut

Budjettiumpisolmun avaamista pidetään olennaisena myös sen kannalta, että EU-maat pystyisivät myöhemmin kokouksessa sopimaan vuoden 2030 ilmastotavoitteen kiristämisestä.
Kiristyvään päästövähennystavoitteeseen sitoutuminen voisi olla osalle jäsenmaista hankalaa, jos rahoitusohjelmien etenemisestä ei ole varmuutta.

Tavoitteena on kiristää EU:n yhteistä päästövähennystavoitetta vähintään 55 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 tasoon. Nykyinen tavoite on 40 prosenttia.

Marin ei kommentoinut ilmastotavoitteen saavuttamiseen liittyviä yksityiskohtia kovin tarkkaan ennen kokousta, sillä hänen mukaansa jo pelkkä tavoitteen kiristäminen on vaikea neuvottelukysymys. Hän odottaa asiasta hankalia ja pitkiä keskusteluja.

– Toivon mukaan myös ratkaisuja saamme aikaiseksi.

Marinin mukaan Suomi katsoo, että ilmastotavoite tulisi saavuttaa ensisijaisesti päästöjä vähentämällä. Päästökaupan laajentamiseen Suomi suhtautuu avoimesti ainakin tietyiltä osin.

Neuvottelumandaattiin ei odoteta muutoksia

Kokousta edeltävänä päivänä ei ollut vielä varmuutta siitä, miten syvällisesti johtajat käsittelevät Britannian kanssa käytäviä kauppaneuvotteluja. Huippukokouksessa komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin on tarkoitus käydä läpi neuvottelutilannetta.

Odotettavissa ei kuitenkaan ole, että johtajat tekisivät muutoksia EU:n neuvottelumandaattiin.

Pääministeri Marin arvioi, että asiasta ei käydä laajempaa keskustelua, koska neuvottelut ovat edelleen käynnissä. Hän toivoo, että kauppasopimuksen saavuttaminen olisi vielä mahdollista.

EU:n ja Britannian väliset neuvottelut ovat olleet pattitilanteessa, koska osapuolet eivät ole kyenneet ratkomaan keskeisiä kiistakysymyksiä. Britannian Boris Johnson ja EU-komission von der Leyen päättivät eilen illalliskokouksessaan, että uusi takaraja neuvottelujen päättämiselle tai jatkamiselle on sunnuntaina.

Turkki-suhde jälleen tapetilla

Huippukokouksessaan johtajien on myös tarkoitus keskustella muun muassa koronapandemiasta, terrorismin torjunnasta sekä EU:n suhteista Turkkiin ja Yhdysvaltoihin.

Turkin toimet itäisellä Välimerellä ovat huolettaneet EU-maista erityisesti Kreikkaa ja Kyprosta. Kreikan mukaan Turkki on etsinyt kaasua Kreikalle kuuluvilta vesialueilta. Huippukokouksia johtava Charles Michel on aiemmin sanonut haluavansa lopun Välimeren kissa ja hiiri -leikille.

Marin totesi, että Turkin on lopetettava epävakauttavat toimet Välimerellä.

Huippukokous jatkuu huomiseen, ja eurohuippukokouksen puitteissa käsitellään muun muassa pankkiunionin sekä pääomamarkkinaunionin syventämistä.

STT–Heta Hassinen