Työpaikoilla on tyrmistytty hallituksen kaavailemista työelämän heikennyksistä. Vetoomuksen allekirjoittajat ovat huolissaan siitä, kuinka työelämän heikennykset ja leikkaukset vaikuttavat työväestöön.

Vetoomuksen allekirjoittaneet ovat luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Allekirjoittaneita on yli 5  000. He edustavat yli puolta miljoonaa työntekijää SAK:laisilta aloilta.

– Me olemme äärimmäisen huolissamme tavasta ja sisällöistä, joita teidän edustamanne puolueet esittävät suomalaiseen työelämään. Olemme vakuuttuneita, että esitetyillä heikennyksillä ei Suomen taloutta pelasteta, vaan aiheutetaan tuloerojen kasvua ja ihmisten eriarvoisuutta, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n järjestöjohtaja Nina Heikkilä muistutti.

TARVE vetoomukselle syntyi, kun työpaikkojen henkilöstöedustajat kokivat, ettei työntekijöitä ole kuultu hallitusohjelman valmistelussa eikä sen jälkeen. Vetoomuksella halutaan vielä korostaa, ettei ole liian myöhäistä miettiä uudelleen, ovatko hallituksen esittämät työelämän heikennykset perusteltuja. Allekirjoittajien mielestä suurimmalla osalla ei ole merkitystä valtion talouteen, vaan ne ovat luonteelta enemmän ideologisia.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala painotti, että vetoomuksen viesti on syytä ottaa vakavasti.

– Vetoomuksen allekirjoittaneet luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut vaativat teitä miettimään, ovatko tavoitteenne Suomen tulevaisuudelle siunaus vai kirous. Vaarana on, että tällä menolla te olette ajamassa Suomen työmarkkinoita ennennäkemättömään turbulenssiin.

VETOOMUKSEN ottivat vastaan hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat Matias Marttinen (kok.), Jani Mäkelä (ps.), Otto Andersson (r.) ja Peter Östman (kd.).

Vetoomuksessa sanotaan, että hallituksen suunnittelemat työelämäuudistukset tuovat nykyisen sopimisen tilalle sanelun ja lisäävät työntekijöiden elämän epävarmuutta.

-  Lyhyesti sanottuna ne vievät suomalaista työelämää ja tavallisten arkea huonompaan suuntaan.

Vetoomuksessa luetellaan hallitusohjelman toimia, jotka iskevät palkansaajiin. Näitä ovat muun muassa ensimmäisen sairauspoissaolopäivän omavastuu, irtisanomisen helpottaminen ja koeajan pidentäminen.

MARTTINEN kiitti annetusta palautteesta. Hän sanoi, että hallituksella on halu kuulla palkansaajaliikkeen näkemyksiä, vaikka kaikista asioista ei varmasti olla samaa mieltä.

Marttisen mukaan kaikki haluavat kuitenkin samaa asiaa eli sitä, että isänmaa menestyy, yritykset menestyvät ja että yhä useampi suomalainen pääsee tekemään töitä.

-  Tämä on kuitenkin tämän hallituksen keskeinen tavoite.

Mäkelä totesi, että kaikkien yhteinen tavoite on se, että ihmisillä olisi työpaikkoja. Mäkelä toivoi, että jatkossa palkansaajat toisivat listan, jossa olisi niitä keinoja, jotka käyvät.