”Olimme samassa palaverissa ja tuomitsimme kaikenlaisen vihapuheen” – Sipilä pääsi heti näpäyttämään Huhtasaarta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Turun terroristisiksi epäillyt puukotukset olivat vielä hyvässä muistissa, kun oppositio pääsi haastamaan hallituksen ensimmäisellä kyselytunnilla eduskuntatalon peruskorjauksen jälkeen. Sisäinen turvallisuus nousi vahvasti esille.

SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen (kuvassa) piti tärkeänä, että kaikki puoluejohtajat allekirjoittivat eilen julkilausuman, jossa he tuomitsivat terrorismin ja kaikenlaisen vihapuheen. Hän uskoi, että kaikki salissa voivat yhtyä tähän.

Hän kysyi pääministeri Juha Sipilältä (kesk.), miten hallitus aikoo toimia, että kaikkien turvallisuuden tunne paranee ja kansalaiset voivat yhä luottaa oikeusvaltioon ja toinen toiseensa.

Sipilä korosti, että Suomi on edelleen maailman turvallisin ja vakain maa. Hallitus on satsannut ensi vuoden budjettiin 110 miljoonaa euroa sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen.

– Meidän pitää yhdessä pitää huolta, että keskusteluilmapiiri ei ruoki väkivaltaa ja vihapuhetta, hän vetosi.

Aiotaanko lähimmäisenrakkauskin kriminalisoida?

Haatainen varoitti ylilyönneistä, kun ihmisten turvallisuudentunnetta parannetaan.

– Kaikissa olosuhteissa on pidettävä kiinni oikeusvaltiosta, ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamisesta. Suomen on oltava avoin yhteiskunta. Nyt tarvitaan rauhallista ja asiallista valmistelua.

Hän pyysi Sipilää täsmentämään, aikooko hallitus todella esittää, että paperittomien maahanmuuttajien auttaminen kriminalisoitaisiin.

– Tämä on herättänyt hämmennystä. Ihmiset ovat kysyneet, että aiotaanko lähimmäisenrakkauskin kriminalisoida.

Sipilältä ei tullut suoraa vastausta. Hän painotti, että eduskunnassa pitäisi olla ”äärimmäisen tarkkana siinä, miten puhumme tästä asiasta keskenämme ja ettemme lisää väärinymmärrystä”.

– Tämä hallitus ei tule tekemään mitään sellaista, mikä on ristiriidassa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kanssa. Kaikkien täällä pitäisi työskennellä sen eteen, että me osaltamme vahvistamme uskoa oikeusvaltioon ja viranomaisten toimiin. Emmekä lähde täällä arvostelemaan oikeuslaitosten päätöksiä.

Me olemme käännyttämässä imeväisiä ja äitejä.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman korosti myös vastuullista reagointia terroristisiin tekoihin.

– Ylilyöntejä pitää välttää niin hallituksessa kuin oppositiossakin. Puolueiden puheenjohtajien yhteinen kannanotto oli erinomainen alku, hän kiitteli.

Sipilän mukaan eilinen puoluejohtajien tapaaminen oli toiveita herättävä, ja se antoi hyvän pohjan jatkaa keskustelua. Hän lupasikin toimia isäntänä säännöllisissä tapaamisissa.

Tapaaminen lähti liikkeelle SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen ehdotuksesta. Rinne piti tärkeänä, että vihapuhetta hillitään ja poikkeukselliseen tilanteeseen suhtaudutaan järkevästi. Hänen mukaansa on syytä jatkaa keskustelua sisäisestä turvallisuudesta ja tilannekuvasta.

SDP:n kansanedustaja Maria Tolppanen huomautti, että Turun tapauksessa viranomaisilla oli tietoa, että jotain saattaa tapahtua, mutta mitään ei tehty.

– Mitä nyt on sitten tapahtunut? Me olemme käännyttämässä imeväisiä ja äitejä. Tämäkö on vastaus siihen, miten terrorismia tässä maassa hoidetaan? Miten palautamme sellaisen ilmapiirin, että kenenkään ei tarvitse pelätä liikkuipa mihin kellonaikaan tahansa raitilla, Tolppanen kysyi.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) muistutti, että terorrismi ja turvapaikanhaku eivät ole synonyymejä.

– Valitettavasti Turussa nämä kaksi yhdistyivät. Jo ennen iskua olemme satsanneet poliisin, rajavartioston ja pelastustoimen osaamiseen ja resursseihin.

Emme voi lähteä siitä, että jonkun uskonnon edustaja olisi lähtökohtaisesti paha.

Perussuomalaisten kansanedustajan Laura Huhtasaaren kysymys nostatti kulmakarvoja. Huhtasaari allekirjoitti puolueen edustajana puoluejohtajien yhteisen kannanoton, jossa muun muassa tuomitaan vihapuhe.

– Perussuomalaiset tuomitsevat terroristien vihapuheen suomalaisia ja länsimaisia arvoja kohtaan, hän suomensi kyselytunnilla.

Hän tivasi, onko hallituksella kanttia puolustaa Suomea, suomalaisia ja suomalaista identiteettiä, ”kun Euroopan kaupunkien kokonaisia alueita muutetaan ulkomaisiksi vyöhykkeiksi”, joissa Huhtasaaren mukaan vallitsevat islamilaiset arvot.

Sipilä pääsi näpäyttämään Huhtasaarta.

– Me olimme samassa palaverissa ja tuomitsimme kaikenlaisen vihapuheen. Kun puhumme maahanmuutosta, meidän pitää auttaa sotaa pakenevia. Luulen, että tässä salissa kaikilla on sama käsitys.

Hän huomautti, että vuonna 2015 Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita.

– Emme ole koskaan olleet sinisilmäisiä sen suhteen, etteikö siinä joukossa ole joitakin, joiden radikalisoituminen ehkä on alkanut jo kotimaassa. Siksi Suojelupoliisin resursseja on lisätty. Mutta näitä kahta asiaa ei saa missään nimessä sotkea keskenään.

Risikko muistutti, että hallitus puolustaa suomalaisia, mutta…

– Me puolustamme Suomea avoimena yhteiskuntana ja myös uskonnonvapautta. Emme voi lähteä siitä, että jonkun uskonnon edustaja olisi lähtökohtaisesti paha.

Perussuomalaisia kiinnosti myös, miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että ”keskuudessamme kulkevat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet eivät muodosta uhkaa”.

Risikon mukaan kielteisen päätöksen saaneista henkilöistä tehdään uhka-arviot, ja jos uhkavaara on, edessä on säilöönotto.

Syksyn ensimmäisellä kyselytunnilla lehterillä oli vieraana 6-luokkalaisia. Risikko esitti vetoomuksen:

– He ottavat meistä mallia. Näytetään se.

 

”On väärin, että väkivalta määrittää raiskausrikoksen tunnusmerkistöä niin paljon” – lakialoitteessa esitetään raiskausmääritelmään suostumuksen puutetta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan naisverkosto on jättänyt lakialoitteen rikoslain muuttamiseksi raiskauksen tunnusmerkistön osalta.

Lakialoitteessa halutaan lisätä rikoslakiin suostumuksen puutteen raiskauksen keskeiseksi määritelmäksi. Voimassa oleva rikoslain raiskauksen määritelmä asettaa ensisijaiseksi väkivallan käytön tai sillä uhkaamisen. Lakialoitteen on allekirjoittanut lähes 80 kansanedustajaa.

– Ruotsin hallitus on esittänyt lainsäädäntöä muutettavaksi niin, että suostumuksen puute on oleellinen osa raiskauksen tunnusmerkistöä. Esityksellä on laaja tuki. Sitä kannattavat muun muassa poliisi ja Ruotsin syyttäjävirasto, eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.) sanoo.

– Suomen tulee seurata. Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja ihmisoikeuksien suojan vahvistamisen kannalta olisi keskeistä, että suostumuksen puute mainittaisiin nimenomaisesti lain tasolla. Se selkeyttäisi lainsäädäntöä ja antaisi yhteiskunnallisen viestin.

Sarkkinen huomauttaa, että osa raiskauksista jää ilmoittamatta esimerkiksi sen takia, että uhrit pohtivat mahdollisuuksiaan menestyä rikosprosessissa.

– On väärin, että väkivalta määrittää raiskausrikoksen tunnusmerkistöä tällä hetkellä niin paljon. Raiskaus vaikuttaa uhriin syvästi riippumatta siitä, jääkö teosta ulkoisia väkivallan merkkejä.

Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö on herättänyt huolta myös kansainvälisesti.

Eduskunnan naisverkosto nostaa esiin, kuinka Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö on herättänyt huolta myös kansainvälisesti.

YK:n naisten oikeuksien sopimusta valvovan CEDAW-komitean mukaan Suomen tulisi poistaa laista vaatimukset, joiden mukaan loukkaava seksuaalinen teko tehdään käyttämällä voimaa, ja määriteltävä raiskaus uhrin suostumuksen puuttumisen perusteella.

Myös Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea tarkastelemaan rikoslain raiskauksen tunnusmerkistöä. Sopimus lähtee vahvasti siitä, että seksuaalista väkivaltaa määrittelee uhrin suostumuksen puute, ei tekijän käyttämä fyysinen väkivalta. Amnesty ja Naisjärjestöjen Keskusliitto ovat myös vaatineet rikoslainmuutosta.

– Raiskaus on äärimmäinen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus, joka voi jättää uhriin pysyviä jälkiä. Lakimuutos on pykälätasolla pieni, mutta periaatteellisesti merkittävä, Sarkkinen vielä korostaa.

”Yritykset käärivät isoja voittoja ja samalla maksavat heikompia palkkoja” – Yksityisen hoiva-alan lakkovaroitus laajeni

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Yksityisen sosiaalipalvelualan lakkovaroitus laajeni koskettamaan myös suuria hoivayrityksiin. Ensimmäinen lakko alkaa 12. maaliskuuta kello 15, jos neuvottelutulokseen ei päästä ennen sitä. Yhteensä lakkoja järjestetään kolme ja jokainen niistä kestää vajaat kaksi vuorokautta, yksityisen sosiaalipalvelualan allekirjoittajajärjestöt Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, TSN, Jyty-Pardia-STHL ja Talentia kertovat.

Laajennus kohdistuu suuriin sosiaalialan yrityksiin, kuten esimerkiksi Attendoon, Mehiläiseen ja Pihlajalinnaan.

JHL kertoo tiedotteessaan, että liitot päätyivät laajentamaan alan lakkovaroitusta, koska työnantaja ei ole ollut valmis neuvottelemaan työehtojen kohtuullisesta parantamisesta.

Liitto kertoo tuoneensa neuvottelupöytään monia ratkaisuehdotuksia, mutta ne eivät ole kelvanneet työnantajalle.

JHL kertoo neuvotteluiden tavoitteeksi ostovoiman turvaavien palkankorotuksien saamisen. Tavoitteena liitolla on myös palkkaohjelma, jolla korjataan alan palkkatasoa.

– Hoivayritykset käärivät isoja voittoja ja samalla ne perusteettomasti maksavat heikompia palkkoja kuin esimerkiksi sosiaalialan työpaikat julkisella puolella. Palkkaerot ovat huomattavia, jopa yli 100 euroa kuukaudessa, JHL:n sopimustoimitsija Veikko Lehtonen ja Kalle Honkanen muistuttavat.

Liitto haluaa neuvotteluissa parannusta myös nollasopimuksiin.

Liitto kertoo haluavansa neuvotteluissa parannusta myös nollasopimusten ja osa-aikatyön ongelmiin, jotka ovat alalla yleisiä.

Monet alan yritykset tarjoavat pelkkiä nollasopimuksia silloinkin, kun työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve.

Yksityinen sosiaalipalveluala on ollut sopimuksettomassa tilassa 1.2.2018 lähtien, ja mahdollisen työnseisauksen syynä on uuden työehtosopimuksen aikaansaaminen.

Ensimmäinen yksityistä sosiaalipalvelualaa koskeva lakkovaroitus jätettiin 16. helmikuuta, ja se koskee yksityisiä päiväkoteja. Lakko järjestetään 7.­-8. maaliskuuta, jos neuvottelutulokseen ei päästä sitä ennen.

Isojen hoiva-alojen lakon aikataulu:

12.3. kello 15.00–14.3. kello 05.59 Attendo ja Mehiläinen
14.3. kello 15.00–16.3. kello 05.59 Esperi ja Pihlajalinna
19.3. kello 15.00–21.3. kello 05.59 Vetrea terveys, Helsingin diakonissalaitoksen hoiva, Helsingin diakonissalaitoksen säätiö, Invalidiliiton asumispalvelut

Kohta riemu repeää – olutta saa jatkossa nauttia vaikkapa jalkapallokatsomossa

Alkoholituotteita saa jatkossa nauttia myös esimerkiksi urheilutapahtumien katsomoissa.

Anniskelualueita koskeva pykälä on kirjattu uudistettuun alkoholilakiin sangen tulkinnanvaraisesti. Tänään Valvira kuitenkin julkaisi kantansa asiaan. Ratkaisusta kertoi ensimmäisenä Yle. Uudistettu alkoholilaki astuu kokonaisuudessaan voimaan 1.3.

Alkoholilain 18 pykälä toteaa anniskelusta seuraavaa:

Anniskelualueeksi ei saa hyväksyä urheilu-, liikunta-, musiikki- tai muun niihin verrattavan tapahtuman yleistä katsomotilaa. Anniskelualueeksi voidaan kuitenkin hyväksyä katsomotila edellä tarkoitetuissa tapahtumissa, jos se on varattu yksinomaan 18 vuotta täyttäneille henkilöille.

Valviran puolestaan linjaa tänään julkaisemassaan laintulkinnassa, että ”Anniskelualueeksi voidaan hyväksyä yleinen katsomotila, jos se on varattu yksinomaan 18 vuotta täyttäneille henkilöille. Aluehallintovirasto voi hyväksyä yleisen katsomotilan tai sen osan anniskelualueeksi ja rajoittaa hyväksynnän voimassaolon lupaehdolla vain sellaisiin aikoihin tai tapahtumiin, kun kyseinen anniskelualue on varattu vain täysi-ikäisille henkilöille”.

Esimerkiksi jäähallit voivat hakea koko katsomoalueen anniskelualueeksi.

Valviran ryhmäpäällikkö Kari Kunnas toteaa Ylelle, että lupateknisesti esimerkiksi jäähallit voivat hakea koko katsomoalueen anniskelualueeksi ja tilaisuuskohtaisesti sitten rajata katsomosta anniskeluun K-18 -osioita.

– Katsomoiden käytännön rajaus ja valvonta tulee arvioida tapauskohtaisesti, hän kertaa.

Laki ei Kunnaksen mukaan ota kantaa siihen, kuinka vahvoja alkoholituotteita alueella saa nauttia. Lisäksi hänen mukaansa alueen rajaus ja valvonta on anniskeluluvan haltijan vastuulla.

Valviran julkaisemassa tulkinnassa todetaan lisäksi, että anniseklualueella voi vastaisuudessa myydä myös esimerkiksi ruokaa.

Odotetavissa on, että oluttuoppeja ilmestyy jo tänä keväänä urheilukatsomoihin. Esimerkiksi Lännen median tammikuussa tekemästä selvityksestä käy ilmi, että ainakin kuusi jääkiekon pääsarjatason joukkuetta olisi valmis hakemaan lupaa katsomoanniskeluun. Yksikään Liigajoukkue ei ilmoittanut suhtautuvansa kielteisesti mahdolliseen anniskeluun.

”En yleensä tee muistiinpanoja tapaamisista” – Järjestöt moittivat Jyrki Kataista lobbausohjeiden sivuuttamisesta

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Lobbaamisen läpinäkyvyyttä ajavat järjestöt moittivat komission varapuheenjohtajaa Jyrki Kataista komission lobbausperiaatteiden sivuuttamisesta.

Läpinäkyvyysverkosto Alter-EU julkisti tiistaina Kataisen vastauksen viime vuoden lokakuussa järjestetystä tapaamisesta.

Katainen tapasi komission entisen puheenjohtajan Jose Manuel Barroson lokakuussa Brysselissä Silken Berlaymont -hotellissa.

Tapaaminen tuli julki alun perin EU-media Politicon kerrottua, että Katainen ja Barroso oli nähty yhdessä. ”Goldman Sachsin edustajan” ja Kataisen tapaaminen merkittiin komission tapaamisrekisteriin vasta kyselyiden jälkeen.

Järjestöjen moitteet kohdistuvat ennen kaikkea Barrosoon, jonka nimitys investointipankkiin herätti toissavuonna huomiota. Investointipankki näytteli isoa roolia muun muassa eurokriisin aikana.

Komission nykyisen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ohjeen mukaan Barrosoon pitäisi suhtautua kuten kehen tahansa lobbariin. Barroson kerrotaan puolestaan luvanneet, ettei hän lobbaisi uuden työnantajansa puolesta. Muodollisesti nimitys tapahtui komission ohjeiden mukaan, sillä hän otti uuden työn vastaan vasta puolentoista vuoden varoajan jälkeen.

Katainen kertoo järjestöille lähettämässään kirjeessä, että hän tapasi Barroson yksin, eikä tapaamisesta ole dokumentteja. Läpinäkyvyysverkoston mukaan Katainen ei noudattanut Junckerin ohjetta, kun hän tapasi Barroson yksin ilman avustajaa eikä pitänyt muistiinpanoja.

– En yleensä tee muistiinpanoja tapaamisista, enkä tehnyt niitä tälläkään kertaa. Siitä syystä tästä tapahtumasta ei ole dokumentteja, Katainen kirjoittaa.

Tapaamisessa käsiteltiin hänen mukaansa varsinkin kauppa- ja puolustusasioita.

Toimittaja: STT – Anniina Luotonen

EU-tuomioistuimen asiamies vahvistaa: Puolan toiminut lainvastaisesti

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Metsuri kaatoi puuta Bialowiezan aarnimetsässä viime toukokuussa.

Puola on rikkonut EU-lainsäädäntöä sallimalla hakkuut yhdessä Euroopan viimeisistä aarniometsistä, EU-tuomioistuimen julkinen asiamies Yves Bot sanoo.

EU-komissio ilmoitti viime vuoden heinäkuussa vievänsä Puolan EU-tuomioistuimeen Bialowiezan muinaismetsässä tehtyjen hakkuiden takia.

Komission mukaan hakkuut Bialowiezassa tuhoavat ainutkertaista kasvi- ja eläinkunnan elinympäristöä.

Puolan ja Valko-Venäjän rajalla sijaitseva ikimetsä on suurin jäljillä oleva sirpale koko Itä-Eurooppaa hamassa menneisyydessä peittäneestä neitseellisestä metsästä. Unescon maailmanperintökohteeksi ja Natura-alueeksi nimetty metsä on myös Euroopan suurimman visenttikatraan koti. Siellä asuu noin 800 amerikkalaisen biisonin eurooppalaista serkkua. Uhanalainen visentti on Euroopan suurin nisäkäslaji.

Botin mukaan Bialowiezan hakkuut ovat omiaan johtamaan suojeltujen lajien lisääntymisalueiden heikkenemiseen.

EU-tuomioistuin seuraa yleensä – mutta ei aina – päätöksissään julkisen asiamiehen linjauksia. Varsinainen tuomioistuimen päätös on luvassa myöhemmin.

EU-tuomioistuin määräsi heinäkuussa hakkuut keskeytettäviksi ja asetti joulukuussa 100 000 euron uhkasakon päivää kohden, jos hakkuita jatketaan.

Puolan hallitus on sanonut noudattavansa sataprosenttisesti tuomioistuimen asettamaa hakkuukieltoa.

Puolan ja EU:n välien pelätään kiristyvän entisestään.

Luonnonsuojelijat ja tutkijat ovat kritisoineet Puolan vuonna 2016 aloittamia hakkuita, mutta Puolan hallituksen mukaan metsää kaadetaan turvallisuussyistä, kuoriaistuhojen ja metsäpaloriskin vähentämiseksi.
Julkisen asiamiehen linjauksen pelätään kiristävän entisestään Puolan oikeistohallituksen ja EU:n jo entuudestaan kireitä välejä.

Puola ja EU ovat viime aikoina olleet napit vastakkain muun muassa Puolan oikeuslaitoksen uudistamishankkeen vuoksi. Uudistusten on arvioitu kyseenalaistavan vallan kolmijako-opin ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden, jotka ovat EU:n keskeisiä arvoja.

EU-komissio käynnisti joulukuussa ennennäkemättömän prosessin Puolaa vastaan oikeuslaitoksen uudistamishankkeen takia. Prosessi voi äärimmillään johtaa Puolan äänioikeuden menettämiseen EU:ssa.