Abiturientti Norra ei heittäydy kylmiltään kansalaisedustajan tehtävään, sillä hän on jo useamman vuoden toiminut nuorisopolitiikassa EU-asioiden parissa.

Tuttuja ovat edustus- ja puheenjohtajatehtävät Suomessa ja ulkomailla erityisesti Euroopan talousasioiden ja työmarkkinakysymysten parissa. Hän aloitti lisäksi tänä vuonna Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin kansainvälisen nuorisopolitiikan ryhmässä. Allianssi sai valita konferenssiin kansalaisedustajan, ja valinnan siunasi valtioneuvosto.

– Varmaan kokemukseni vaikutti valinnassa, Norra pohtii.

– Suomalaisilta päättäjiltä vaaditaan enemmän, pitäisi uskaltaa näyttää enemmän hampaita, ajaa rohkeammin Suomen etua. Mikä sitten on Suomen etu, mitä me haluamme? Uskon, että on niin Suomen kuin EU:n etu toteuttaa kansalaisten toiveita. Siksi tulevaisuuskonferenssi on äärimmäisen tärkeä prosessi, Norra totesi puheenvuorossaan Me olemme Eurooppa -ministerikiertueen startissa Helsingissä.

– Kriisejä kohtaamme jatkossakin. On meistä itsestämme kiinni vastaammeko niihin yhtenäisenä, vahvana eurooppalaisena rintamana vai hajanaisena joukkona valtioita.

Suomalaisten enemmistö kannattaa unionin jäsenyyttä ja syvenevää yhteistyötä. Norri arvioi Demokraatille, että nuoret taitavat olla EU:hun myönteisimmin suhtautuvia.

– Se johtuu varmaan siitäkin, että me emme tiedä muusta, olemme kasvaneet Euroopan unionissa. Se vain tuppaa unohtumaan meiltä, että ei tämä ole aina ollut näin.

Norri muistuttaa Euroopan unionin olevan jatkuva projekti, mitään maalia ei ole saavutettu.

– Tästä eteenpäin pitää tehdä entistä enemmän töitä, osallistua keskusteluun ja ottaa tilaa Euroopan unionissa. Toivoisin, että EU-myönteinen sukupolveni heräisi tähän, ettemme jäisi vain hiljaiseksi enemmistöksi, hän patistaa ikätovereitaan.

Norra kokee yhdeksi omaksi tehtäväkseen kansalaisedustajana kannustaa tähän asti hiljaa EU-asioista olleita käyttämään ääntään. Hän toivoisi myös, että keskustelussa jo vahvasti mukana olevat uskaltaisivat mennä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja löytää uusia näkökulmia EU-kysymyksiin.

– Esimerkiksi nuorten olisi hyvä kommentoida vaikkapa talous- tai maahanmuuttopolitiikkaa, jotka eivät välttämättä kuulu nuorisopolitiikan ytimeen.

Norra haluaa nostaa pinnalle myös pinnan alle jääneitä ongelmia, joista yhtenä hän pitää valuuttajärjestelmän, euron, aiheuttamat ongelmat.

– Euroopan keskuspankin tämänhetkiset osto-ohjelmat ylläpitävät keinotekoisesti tiettyjen valtioiden toimintaa aiheuttaen holtitonta velkaantumista. Ulospääsy tilanteesta on liki mahdoton, ainakaan kivutonta se ei tule olemaan, hän totesi puheenvuorossaan.

Hänen mielestään käsittelemättöminä ongelmat romuttavat hiljalleen uskoa eurooppalaiseen yhteistyöhön ja aiheuttavat epämukavia taloudellisia jännitteitä unionin alueella.

– Olisi hyvä, että muutkin kuin populistit ottaisivat kipeistä kysymyksistä koppia, että tulisi jotakin pragmatiikkaa näihinkin aiheisiin.

Norran mielestä pitäisi osata irtautua esimerkiksi siitä ajatuksesta, että euro valuuttana olisi ensisijaisesti liima, joka pitää meitä yhdessä.

– Pitää ymmärtää, että euro ja EU ovat aivan täysin eri asioita. Jos puhutaan euron ongelmista, se ei liity EU:hun poliittisena unionina.

Tulevaisuuskonferenssin johtopäätökset julkistetaan ensi keväänä. Norra toivoo, että kansalaisten ääni kuuluu loppuraportissa ja ettei siitä ei tule eurooppalaisten instituutioiden ja byrokraattien temmellyskenttä.

Hän muistuttaa, että todellinen työ alkaa vasta, kun virallinen konferenssi päättyy.

– Pyrin kansalaisedustajan tehtävän päätyttyä valvomaan kansalaisvaikuttajana, että asiat eivät katoa poliitikkojen mielestä heti konferenssin loputtua.

Norra nostaa suureksi uhaksi EU:n yhtenäisyydelle valuuttajärjestelmän ongelmat. Mutta mitkä asiat ovat unionissa vakaalla pohjalla? Hän muistuttaa siitä, miksi unioni ylipäänsä perustettiin.

– Toisen maailmansodan jälkeen kaoottisessa maailmassa on haluttu hakea rauhaa, kasvua ja vakautta. On mielestäni hyvä muistaa, että siinä on onnistuttu todella hyvin.

Hän uskoo, että tulevaisuuskonferenssi voi mullistaa eurooppalaisen demokratian, jos tilaisuus osataan hyödyntää oikein.

– EU:n vaikutusvaltaisimmat poliitikot ovat vakuuttaneet, että kansalaisten edun valvominen siirtyy juhlapuheista konkretiaan. Meidän onkin oltava valppaita, aktiivisia, näkyviä ja kuuluvia, jotta konferenssi todella kantaisi hedelmää, Norra totesi puheenvuorossaan.