Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

”Olisi hyvä, että muutkin kuin populistit ottaisivat kipeistä kysymyksistä koppia” – abiturientti Ninni Norri edustaa Suomea, kun EU pohtii tulevaisuuttaan

Nora Vilva

Euroopan tulevaisuuskonferenssin tarkoitus on kuulla EU:n jäsenmaiden ihmisten näkemyksiä EU:n tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. Ninni Norra kertoo olevansa mitä kiitollisin valinnastaan niiden 27 armoitetun joukkoon, jotka edustavat konferenssin täysistunnossa omia maitaan.

Marja Luumi

Demokraatti

Abiturientti Norra ei heittäydy kylmiltään kansalaisedustajan tehtävään, sillä hän on jo useamman vuoden toiminut nuorisopolitiikassa EU-asioiden parissa.

Tuttuja ovat edustus- ja puheenjohtajatehtävät Suomessa ja ulkomailla erityisesti Euroopan talousasioiden ja työmarkkinakysymysten parissa. Hän aloitti lisäksi tänä vuonna Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin kansainvälisen nuorisopolitiikan ryhmässä. Allianssi sai valita konferenssiin kansalaisedustajan, ja valinnan siunasi valtioneuvosto.

– Varmaan kokemukseni vaikutti valinnassa, Norra pohtii.

Hänen mielestään nyt on oikea hetki pohtia, mitä EU:lta odotetaan ja pystyykö unioni vastaamaan odotuksiin nykyisessä muodossaan.

– Suomalaisilta päättäjiltä vaaditaan enemmän, pitäisi uskaltaa näyttää enemmän hampaita, ajaa rohkeammin Suomen etua. Mikä sitten on Suomen etu, mitä me haluamme? Uskon, että on niin Suomen kuin EU:n etu toteuttaa kansalaisten toiveita. Siksi tulevaisuuskonferenssi on äärimmäisen tärkeä prosessi, Norra totesi puheenvuorossaan Me olemme Eurooppa -ministerikiertueen startissa Helsingissä.

Hän muistutti, että EU ei ole irrallinen elin vaan toimii valtioiden sallimien raamien rajoissa.

– Kriisejä kohtaamme jatkossakin. On meistä itsestämme kiinni vastaammeko niihin yhtenäisenä, vahvana eurooppalaisena rintamana vai hajanaisena joukkona valtioita.

”Me emme tiedä muusta, olemme kasvaneet Euroopan unionissa.”

Suomalaisten enemmistö kannattaa unionin jäsenyyttä ja syvenevää yhteistyötä. Norri arvioi Demokraatille, että nuoret taitavat olla EU:hun myönteisimmin suhtautuvia.

– Se johtuu varmaan siitäkin, että me emme tiedä muusta, olemme kasvaneet Euroopan unionissa. Se vain tuppaa unohtumaan meiltä, että ei tämä ole aina ollut näin.

Norri muistuttaa Euroopan unionin olevan jatkuva projekti, mitään maalia ei ole saavutettu.

– Tästä eteenpäin pitää tehdä entistä enemmän töitä, osallistua keskusteluun ja ottaa tilaa Euroopan unionissa. Toivoisin, että EU-myönteinen sukupolveni heräisi tähän, ettemme jäisi vain hiljaiseksi enemmistöksi, hän patistaa ikätovereitaan.

Norra kokee yhdeksi omaksi tehtäväkseen kansalaisedustajana kannustaa tähän asti hiljaa EU-asioista olleita käyttämään ääntään. Hän toivoisi myös, että keskustelussa jo vahvasti mukana olevat uskaltaisivat mennä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja löytää uusia näkökulmia EU-kysymyksiin.

– Esimerkiksi nuorten olisi hyvä kommentoida vaikkapa talous- tai maahanmuuttopolitiikkaa, jotka eivät välttämättä kuulu nuorisopolitiikan ytimeen.

”Euro ja EU ovat aivan täysin eri asioita.”

Norra haluaa nostaa pinnalle myös pinnan alle jääneitä ongelmia, joista yhtenä hän pitää valuuttajärjestelmän, euron, aiheuttamat ongelmat.

– Euroopan keskuspankin tämänhetkiset osto-ohjelmat ylläpitävät keinotekoisesti tiettyjen valtioiden toimintaa aiheuttaen holtitonta velkaantumista. Ulospääsy tilanteesta on liki mahdoton, ainakaan kivutonta se ei tule olemaan, hän totesi puheenvuorossaan.

Hänen mielestään käsittelemättöminä ongelmat romuttavat hiljalleen uskoa eurooppalaiseen yhteistyöhön ja aiheuttavat epämukavia taloudellisia jännitteitä unionin alueella.

– Olisi hyvä, että muutkin kuin populistit ottaisivat kipeistä kysymyksistä koppia, että tulisi jotakin pragmatiikkaa näihinkin aiheisiin.

Norran mielestä pitäisi osata irtautua esimerkiksi siitä ajatuksesta, että euro valuuttana olisi ensisijaisesti liima, joka pitää meitä yhdessä.

– Pitää ymmärtää, että euro ja EU ovat aivan täysin eri asioita. Jos puhutaan euron ongelmista, se ei liity EU:hun poliittisena unionina.

”Konferenssi voi mullistaa eurooppalaisen demokratian.”

Tulevaisuuskonferenssin johtopäätökset julkistetaan ensi keväänä. Norra toivoo, että kansalaisten ääni kuuluu loppuraportissa ja ettei siitä ei tule eurooppalaisten instituutioiden ja byrokraattien temmellyskenttä.

Hän muistuttaa, että todellinen työ alkaa vasta, kun virallinen konferenssi päättyy.

– Pyrin kansalaisedustajan tehtävän päätyttyä valvomaan kansalaisvaikuttajana, että asiat eivät katoa poliitikkojen mielestä heti konferenssin loputtua.

Norra nostaa suureksi uhaksi EU:n yhtenäisyydelle valuuttajärjestelmän ongelmat. Mutta mitkä asiat ovat unionissa vakaalla pohjalla? Hän muistuttaa siitä, miksi unioni ylipäänsä perustettiin.

– Toisen maailmansodan jälkeen kaoottisessa maailmassa on haluttu hakea rauhaa, kasvua ja vakautta. On mielestäni hyvä muistaa, että siinä on onnistuttu todella hyvin.

Hän uskoo, että tulevaisuuskonferenssi voi mullistaa eurooppalaisen demokratian, jos tilaisuus osataan hyödyntää oikein.

– EU:n vaikutusvaltaisimmat poliitikot ovat vakuuttaneet, että kansalaisten edun valvominen siirtyy juhlapuheista konkretiaan. Meidän onkin oltava valppaita, aktiivisia, näkyviä ja kuuluvia, jotta konferenssi todella kantaisi hedelmää, Norra totesi puheenvuorossaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE