Rajavartiolaitos on jo reagoinut tilanteeseen nostamalla valmiustasoaan ja siirtämällä torjunta-aluksia alueelle, mutta Werningin mukaan paikallisten pelastuslaitosten resurssipula on vakava ongelma Suomessa.

– Hyvinvointialueiden pelastuslaitosten kyky torjua öljyonnettomuuksia on heikentynyt, kun öljysuojarahaston rahoitus päättyi vuoden 2024 lopussa, eikä rahaa ole jaettu kahteen vuoteen. Ilman riittäviä resursseja emme pysty vastaamaan nykyisiin uhkiin Suomenlahdella, Werning sanoo tiedotteessa.

– Karille ajo Viipurinlahdella tai rahtilaivan törmääminen satamarakenteisiin voivat aiheuttaa vakavan öljyvahingon, ja silloin Suomen öljyntorjuntavalmius joutuu todelliseen testiin.

– Rajavartiolaitos on investoinut siirrettäviin öljypuomeihin ja tehostanut valvontaa, mutta myös pelastuslaitoksilla on oltava riittävät valmiudet toimia. Erityisen huolestuttava tilanne on Kymenlaakson hyvinvointialueella, jossa öljyntorjuntamenoja on jouduttu leikkaamaan miljoonalla eurolla rahoituksen loppumisen vuoksi. Kun harjoituksia järjestetään vain minimitasolla ja kalusto vanhenee, toimintakyky heikkenee väistämättä.

Werning painottaa, että talvella tilanne on erittäin haastava, sillä paikallisten pelastuslaitosten kalusto ei sovellu jääolosuhteisiin. Esimerkiksi Kymenlaakson pelastuslaitos kykenee Werningin mukaan hoitamaan öljyntorjuntatehtäviä lähinnä kesäisin.

– Talvella vastuu jää pitkälti Rajavartiolaitoksen harteille, nykyisellään sekä varustelu että vastuunjako ovat riittämättömällä tasolla. Nyt vuoden 2025 alussa aloittanut uusi ympäristövahinkorahasto ei helpota tilannetta riittävästi. Hallituksen on varmistettava, että hyvinvointialueiden pelastuslaitokset saavat riittävän rahoituksen öljyntorjunnan kalustoinvestointeihin ja valmiuden ylläpitämiseen.

Suomenlahden turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan Werningin mukaan myös tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälinen läsnäolo tukee myös öljyonnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja torjuntakykyä.

– Nato on nyt lähettämässä kaksi alusta Itämerelle kaapelivaurioiden seurauksena. Vaikka kaikkea meriliikennettä ei voida partioida, Nato-maiden läsnäolo vakauttaa tilannetta ja vahvistaa turvallisuutta. Suomenlahden herkkien merialueiden suojelu on elintärkeää, ja toimivat meriliikenneyhteydet ovat osa kansallista huoltovarmuuttamme. Siksi öljyntorjuntavalmiuden ja kansainvälisen yhteistyön parantaminen tällä saralla on nyt välttämätöntä.