Yksi tärkeä tekijä tässä on, että työllisyystilanne on hyvä sekä yleensä Euroopassa että Suomessa. Vaikka kuluvana talvena tulee hyvin todennäköisesti notkahdus alaspäin ja lievä taantuma, työllisyyden tukemana ja mahdollisesti maailman talouden tilanteen parantuessa on Rehnin mukaan mahdollista, että ensi vuonna talous alkaisi elpyä.

– Korostan, että tässä on erittäin paljon epävarmuutta nyt ilmassa. Se on yksi syy siihen, minkä takia esimerkiksi Euroopan keskuspankin (EKP) neuvostossa tehdään nyt korkopäätökset kokous kokoukselta, koska halutaan aina tuorein tieto siitä, mikä on talouden suunta tästä eteenpäin.

Rahapolitiikassa Rehnin mukaan tärkein tavoite on inflaation hidastaminen.

HALLITUSTEN toteuttamassa finanssipolitiikassa on Rehnin mielestä oikein ja reilua, että tuetaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia kotitalouksia energian hintojen noustua.

– On tärkeää, että pyritään huolehtimaan kannustimista sähkön kulutuksen vähentämiseen ja toisaalta reiluudesta, että kohdennetaan ne kaikkein eniten kärsiville kotitalouksille.

Tukeminen pitäisi Rehnin mukaan tehdä niin räätälöidysti, kohdennetusti ja tilapäisesti kuin mahdollista eli ei pitäisi käynnistää uutta laajamittaista finanssipolitiikan elvytystä. Se voisi vauhdittaa inflaatiota ja söisi kansalaisten reaalista ostovoimaa.

Esimerkiksi USA:ssa ja Saksassa on kuitenkin tekeillä satojen miljardien dollarien tukipaketit talouteen. Niiden vaikutus riippuu Rehnin mukaan myös siitä, miten ne kohdennetaan eli menevätkö rahat lopulta esimerkiksi vihreään siirtymään vai eivät. Joka tapauksessa makrotasolla inflaation hidastuminen on siirtynyt eteenpäin.

– Eli korkean inflaation jakso jatkuu aina vuosiin 2024-2025 pitkälti sen takia, että monissa maissa sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tehdään hyvin mittavia finanssipoliittisia paketteja, jotka sitten ylläpitävät ja ruokkivat inflaatiota. Mikä ehkä pahinta, ne saattavat johtaa siihen, että inflaatio alkaa juurtua taloudeen. Se olisi todella myrkkyä talouden kestävälle kasvulle ja korkealle työllisyyydelle niin kuin tiedämme 1970-luvun taloushistoriasta.

REHN siis ymmärtää, että valtiot tukevat kansalaisiaan hyvin vaikeassa tilanteessa, mutta se tulisi tehdä niin, että se on kohdennettua, räätälöityä ja tilapäistä eikä johda laajamittaiseen rahan käyttämiseen ja kuluttamiseen koko talouteen. Tämän seurauksena inflaatio kiihtyisi ja rahalla saisi vähemmän tavaraa ja palveluita kuin ennen.

Kun Rehn on seurannut USA:n ja EU-maiden erilaisia tukipaketteja, kokonaisuutena katsoen hänestä vaikuttaa siltä, että ensi vuoden finanssipolitiikka on lähes yhtä kevyttä ja elvyttävää kuin tänä vuonna.

– Siihen ei talouden suhdanteen vuoksi ole kuitenkaan perusteita. Makrotalouden eli kansantalouden kokonaistilanteen näkökulmasta olisi parempi, että näin laajoja paketteja ei tehtäisi, Rehn summasi Ylen Ykkösaamussa.