Sopimusluonnoksesta keskustelivat hallituksen elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) ja pitkään palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtajana aiemmin toiminut kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.).

Neuvottelutuloksen syntyminen vahvistaa Ihalaisen mukaan uskoa siihen, että suomalainen sopimusyhteiskunta osaa ottaa vastuuta ja tehdä vaikuttavia ratkaisuja.

– Sanon tämän sen takia, että tässä on ollut aika paljon sellaista riekkumista, että onko tämä enää tarpeen ja mikä järjestöjen rooli enää on, Ihalainen huomautti.

Ihalainen toivoi hallituksen vielä selkiyttävän käsityksiään siitä, miten se suhtautuu uhkana oleviin lisäsäästöihin ja veronkorotusajatuksiin.

Ilman tasapainottavia veronkevennyksiä vuodelle 2017 ratkaisu johtaa Ihalaisen mukaan ihmisten ostovoiman heikkenemiseen.

Olli Rehnin mukaan ratkaisun tärkein vaikutus on siinä, että sillä pyritään parantamaan suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä.

– Että kyetään luomaan uusia työpaikkoja ja välttämään työpaikkojen menetyksiä, yt-neuvotteluja, Rehn täsmensi.

Ongelmallisista yksityiskohdista huolimatta Ihalainen arvioi kokonaisuutta muita vaihtoehtoja paremmaksi ja painotti ratkaisun viemistä maaliin saakka. Se on onnistuessaaan omiaan tuomaan vakautta ja ennustettavuutta talouteen, hän uskoo.

Jos sopimus onnistuu niin, että keväällä kattavuus on liittoneuvottelujen tuloksena riittävä – kuten Ihalainen toivoo – hän antoi sille HSTV:ssä jo nimenkin: Sipilä Ykkönen.

Ihalainen muistutti myös, ettei ratkaisu kaikkea tule kerralla korjaamaan. Suuria ongelmia on viennissä ja investointien liikkeelle saamisessa. Muitakin toimenpiteitä tarvitaan.

Paikallisen sopimisen suhteen nyt valittiin Ihalaisen mukaan oikea tie: paikallista sopimista kehitetään sopimusjärjestelmän osana.

– Osapuolten kesken, jotka arjessa tekevät sitä paikallista yhteistyötä, Ihalainen määritteli.