Kansanedustaja Katja Taimela (sd.) (kuvassa) huomautti, että kansalaiset ovat seuranneet tyrmistyneinä, kun on paljastunut, että liikenteen turvallisuusvirasto Trafin rekisteristä on voinut kalastella kansalaisten henkilötietoja esteettä ja ilman valvontaa.

– Yksinkertaisilla hakuvaihtoehdoilla on ollut mahdollista saada tietoonsa ihmisen koko nimi ja syntymäaika. Arvailemalla on saanut selville jopa henkilötunnuksen loppuosan. Näin julkisesta ajokorttitiedosta on tullut työkalu henkilötietojen varastamiseen.

Taimela muistutti, että Trafin tilastojen mukaan voimassa oleva ajokortti on 3,7 miljoonalla kansalaisella, ja näin ainakin heidän yksityisyyden suojansa on ollut loukattavissa.

Berner muistutti, että suomalaisten luottamus viranomaisiin on erityisen korkea. Hän kehaisi saaneensa ministeriksi tullessaan paljon myönteistä palautetta siitä, että Trafin palvelut ovat entistä enemmän sähköisessä muodossa ja helposti saatavissa.

Hän viittasi viestintäviraston pääjohtajaan, joka totesi tänään, että Trafin järjestelmät ovat tietoturvan näkökulmasta keskimääräistä parempia.

– Siitä huolimatta on myös tunnistettu haasteita. Näihin nyt tartutaan, ja jokainen järjestelmä käydään yksitellen läpi. Sitä mukaa kun niiden tietoturva voidaan varmistaa, ne palautetaan käyttöön.

Taimelaa ei vastaus tyydyttänyt.

– Ongelmaa ei voi kaataa Trafin syliin. Eikä Trafin pääjohtajan (Mia Nykoppin) vaihtuminen korjaa tilannetta.

Hän muistutti, että tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio varoitteli yksityisyyden suojan ongelmista liikennepalvelulaissa jo kesällä 2017. Syksyn aikana varoittelijoita on ollut muitakin.

– Kyseessä on sama lakiesitys, jota perustuslakivaliokunta moitti rakenteeltaan käsittämättömäksi. Hallitusta on huomautettu kiirehditystä ja epätäsmällisestä lainvalmistelusta läpi vaalikauden.

Lainvalmistelu ja viraston valvonta on Bernerin vastuulla. Taimela ihmetteli, voiko olla mahdollista, ettei liikenne- ja viestintäministeriön oma virastokaan saanut enää selvää laista ja sen tarkoituksesta. Hän myös kysyi, miksi ministeriö heräsi virastonsa ongelmiin vasta lehtijuttujen myötä joulukuussa.

Bernerin selitys oli, että muun muassa perustuslakivaliokunnan ja liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnöissä ei kiinnitetty erityistä huomiota tietoturvaan tai -suojaan.

Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) tuskastui, ettei ministerin ja asiasta kysyvien näkökannat näytä kohtaavan.

– Olemme koko vaalikauden ajan systemaattisesti arvostelleet huonoa lainsäädäntöä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Tässä on vakavasta asiasta kysymys – kansalaisten luottamuksesta. Miten voimme varmistaa sen sähköistyvässä maailmassa? Mitä teette, ettei tällaista enää tapahdu?

Bernerin mukaan tarkistukset viittaavat siihen, ettei kyse olisi lainsäädännön ongelmasta vaan enemmänkin siitä, miten lakia on toimeenpantu.

– Kysymys on siitä, miten huolehditaan, että osaaminen virastoissa on sillä tasolla, että toimeenpanoon voidaan luottaa. Kyse ei ole vain Trafista vaan laajasti koko hallinto on entistä enemmän sähköisessä muodossa. Kuitenkin kansalaiset ja yritykset tarvitsevat sähköisiä palveluita.

Vasemmistoliiton Jari Myllykoski oli huolestunut, että Trafi voi paljastaa esimerkiksi rikoksen uhrin kotipaikkakunnan. Näin mahdollinen rikollinen, joka haluaa uhata ihmisen henkeä tai terveyttä, voi saada sen helposti selville. On riittänyt, että on laittanut Trafiin tiedon rekisterinumeron perusteella.

– Käymme Trafin järjestelmiä läpi, jotka käsittelevät henkilö- ja kotipaikkatietoja. Ajokorttitiedoissa pyrimme katsomaan, että tietoja ei olisi ristiin käytettävissä. Siitä huolimatta liikenneturvallisuuden kannalta on ollut ennenkin mahdollista saada tieto siitä, onko tielläkulkijalla ajo-oikeus. Se tieto tulee olla jatkossakin kansalaisilla, Berner perusteli.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) totesi olevansa vakuuttunut, että koko julkinen hallinto heräytyy ja tutkii omat tietonsa, mitä kansalaisista on.

Taimela huomautti, että Trafi ja viestintävirasto yhdistyvät vuodenvaihteessa uudeksi liikenne- ja viestintävirastoksi.

– Käykö tässä lopulta niin, uusi virasto päätyy tutkimaan omia toimiaan?

Berner ei nähnyt tässä ongelmaa.

– Olemme pyrkineet pitämään huolta siitä, että saisimme mahdollisimman luotettavan, neutraalin analyysin ja auditoinnin palveluista. Siksi viestintävirasto käyttää ulkopuolisia toimijoita selvityksen avuksi.