Kipakkaa sananvaihtoa syntyi, kun haastaja Teikari vaati Akavan linjan kirkastamista ja toiminnan terävöittämistä. Hän painotti, ettei missään tapauksessa kritisoi itse Fjäderiä.

– Hallituksen strateginen rooli voisi olla huomattavasti parempi, työskentely tulevaisuutta rakentavaa, ammattimaisempaa.

Akavaa vuodesta 2011 johtanut Fjäder puolustautui.

Teikari kertoi kiertäneensä toistakymmentä liittoa kuulostellen tuntoja.

Fjäder muistutti, että Akavan jäsenliitoilla on yli 600 000 jäsentä ja Akava on ainoa keskusjärjestö, joka on kasvanut 2020-luvulla.

– Ei meillä nyt niin huonosti mene, koska Akava-yhteisöön ei kukaan tulisi, jos tämä asiat eivät olisi kunnossa.

Teikari taas laski, että kokonaista jäsenmaksua Akavan liitoissa maksavien jäsenmäärä on laskussa, samoin kuin järjestäytymisaste.

– Jotain tälle kaikelle pitäisi tehdä.

Teikari kritisoi myös sitä, että kaikkien liittojen ja alojen ääni ei kuulu Akavassa. Hänen mielestään Akava voisi olla lisäksi olla paljon enemmän kuin vain etujärjestö tai työmarkkinajärjestö vaan sillä olisi mahdollisuus olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja keskustelija. Hän toivoisi parempaa näkyvyyttä.

– Ay-liike on epäonnistunut puhumaan esimerkiksi yhdenvertaisuudesta, Akava voisi puhua vahvemmin rakenteellisesta rasismista tai palkkaepätasa-arvosta.

Hän kaipaisi myös selkeää roolitusta Akava-yhteisössä.

– Meneekö järjestön keskusjärjestölle maksama euro oikeaan tarkoituksen? Mittaisin myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta, Teikari pohti keskusjärjestön roolia.

Fjäderin mukaan työnjaosta on tehty linjaukset pari vuotta sitten ja Akavalle annettiin uusi tehtävä, järjestäytymisen edistäminen.

– Vuonna 2019 Akavalta tulivat työllisyys- ja maahanmuuttolinjaukset, joissa on tiukasti todettu yhdenvertaisuuspolitiikka. Medianäkyvyyttä on mitattu, ja koko 2010 se on vain mennyt ylöspäin. Akava on näkyvämpi kuin koskaan, Fjäder tuohtui.

Teikari on 33-vuotias ja on ollut SDP:n jäsen jo opiskeluajoista lähtien. Hän kuvaili itseään yhteiskunnallisesti aktiiviseksi toimijaksi.

– Akava taas on puoluepoliittisesti sitoutumaton, se on hienoa arvo, koska sillä tavalla meillä pääsee erilaisia kantoja edustavat ihmiset ääneen.

62-vuotias Fjäder on kokoomuksen jäsen. Hän kertoi maksavansa jäsenmaksunsa.

– Muuta en tee. Akavalla on sama agenda suhteessa kaikkiin puolueisiin. Istuva puheenjohtaja ei voi olla puoluepoliittisesti aktiivi, hän painotti.

Teikarin mielestä yhteiskunnallisessa tehtävässä voi toimia niin, että on oma poliittinen kanta, mutta voi silti säilyttää objektiivisuutensa.

Molemmat olivat sitä mieltä, että iän tai sukupuolen ei pitäisi merkitä kisassa.

– Mutta on vähän hassua, että Akavaa ei ole koskaan johtanut nainen – itse asiassa ei mitään keskusjärjestöä. Olennaista on, minkänäköistä toimintaa Akava tekee, tulevatko moniäänisen jsenistön toiveet ja tarpeet riittävästi näkyviin, Teikari totesi.

Hän mainitsi vankan johtajakokemuksensa ja ay-kentän tuntemisen.

– Ja ennen kaikkea minulla on kyky kuunnella, luoda verkostoja ja tuoda yhteen se, mistä Akava-yhteisö puhuu.

Fjäderin mukaan olennaista on, mitä puheenjohtaja edustaa, puhuu ja tekee.

– Koska meillä on niin avoin valmistelu, kyllä kaikkien ääni tulee kuulluksi. Harvemmin me hallituksessa äänestämme, me puhumme, kunnes löydämme yhteisen näkemyksen.

Molemmat olivat yksimielisiä siitä, mikä on tärkeintä valmistautuessa koronan jälkeiseen aikaan. Se on työllisyysasteen nosto.

– Yksi iso asia on saada tiekartta tutkimus- ja kehitysinvestointeihin. Sen kautta syntyy työtä kaikille. Minä laittaisiin siihen lainarahaa, Fjäder viittasi hallituksen 20 miljardin velkapottiin.

Teikari mainitsi, että laadukkailla työvoimapalveluilla on suuri merkitys.

– Miten yli 55-vuotiaat pysyvät työssä, miten heidän osaamistaan tuetaan ja ylipäänsä ikäjohtaminen nousee arvoonsa. Työmarkkinajärjestöillä on vastuu yhteiskunnan pitkäjänteisestä kehittämisestä, siihen ei riitä vain yksi taikatemppu.

Akavassa on kaikkiaan on 36 liittoa. Fjäderiä kannattaa johtoon suurin liitto eli Opetusalan ammattijärjestö ja Suomen ekonomit on myös ilmaissut tukensa hänelle.

Teikarin taakse ovat tähän mennessä asettuneet Ykan lisäksi Tieteentekijöiden liitto ja Talentia. Akavan Erityisalat järjestää jäsenkuulemisen puheenjohtajavalinnasta elokuun alussa, ja Insinööriliitto pohtii kantaansa tänään perjantaina.