Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Onko Israelin ja Hamasin sota Iranin manipuloima?

LEHTIKUVA / AFP / MOHAMMED ABED
Ulkomaat

Liisa Liimatainen

Kirjoittaja on Italiassa asuva toimittaja.

Libanonin ja Jemenin shiiamuslimien järjestöt Hizbollah ja Ansar Allah ovat Iranin liittolaisia yhdessä palestiinalaisten sunnimuslimien Hamasin ja Islamilaisen Jihadin kanssa. Hamas kuuluu Iranin johtamaan ”vastarinta-akseliin”, mutta se ei riitä todistamaan, että Iran osallistuu Gazan sotaan.

Liisa Liimatainen

Israelilainen laatulehti Haaretz analysoi Iranin mahdollista osuutta Gazan sodassa (22.10.2023). Lehden tietojen mukaan Beirutissa lokakuun alussa pidetyssä Vastarinta-akselin kokouksessa Iranin edustajat näyttivät vihreää valoa Hamasin suunnitelmalle.

Yhdysvaltain viranomaiset ovat eri mieltä. Ulkoministeri Antony Blinken ei näe mitään näyttöä sille, että Iran olisi Hamasin hyökkäyksen takana, vaikka järjestöt ovat liittolaisia. Myös Hamasin lehdistöedustaja ja iranilaiset diplomaatit kiistävät sen, että Iran olisi osallistunut Gazan sotaan.

Haaretz-lehden haastattelema israelilainen turvallisuusasiantuntija Raz Zimmt uskoo, että totuus on kahden väitteen välimaastossa. Zimmt on Israelin kansallisen turvallisuusinstituutin Iran-asiantuntija.

Zimmtin mielestä Iran on tukenut Hamasia jo vuosia, kouluttanut sen miehiä ja toimittanut sille aseita. Hänestä ilman Iranin tukea Hamas ei olisi onnistunut hyökkäyksessä, mutta on osattava erottaa tuki ja koordinointi, komento ja valvonta.

Zimmt ei usko, että Hamas sai käskyn Iranilta toteuttaa suunnitelma. Silti Gazan hyökkäys oli iranilaisten tukema, mutta Hamasin päämääriä palveleva teko.

Koska Iranin strategisiin, pitkän tähtäimen tavoitteisiin kuuluu Israelin tuho, sen tavoitteena on luoda useita, Israeliin kohdistuvia hyökkäyksiä. Hamasin hyökkäys tehtiin nyt, koska Iran näkee Israelin heikentyneen sen sisäisten ristiriitojen vuoksi.

Lisää aiheesta

Heistä Hamasin suunnaton väkivalta oli mahdollista, koska Israelin johto ei ole haasteiden tasolla.

JUURI ennen Hamasin hyökkäystä Israelissa oli laajoja mielenosoituksissa, joihin osallistui myös suuri määrä reservissä olevia sotilaita ja tiedustelu-upseereita.

Mielenosoituksissa vaadittiin Israelin pääministerin, Benjamin Netanjahun eroa, koska hänet nähdään uhkana Israelin demokratialle. Istuva pääministeri pyrkii heikentämään maan oikeuslaitosta, koska se penkoo hänen hallintonsa korruptiota.

Juuri tästä syystä Israelin pääministerin etujen mukaista on, että sota Gazassa jatkuu. Kun Israelin armeija oli aloittamassa Gazan miehitystä, Corriere della Seran Israelissa oleva toimittaja Lorenzo Cremonesi haastatteli Hamasin väkivallan kohteeksi joutuneessa kibbutsissa, Kfar Azassa olevia israelilaisia sotilaita.

Heistä Hamasin suunnaton väkivalta oli mahdollista, koska Israelin johto ei ole haasteiden tasolla. Sotilaat kertoivat italialaiselle toimittajalle: nyt me nitistämme Hamasin, mutta sodan jälkeen on Netanjahun vuoro. Ja hänen kanssaan lähtee koko maan johto, joka oli kyvytön näkemään, mitä oli tulossa.

Ibrahim Raisi ja Mohammed bin Salman. AFP PHOTO / IRANIAN PRESIDENCY

LOKAKUUN 7. päivänä Hamasin poliittinen johtaja, Qatarissa turvassa elävä Ismail Hanyeh varoitti arabimaita siitä, että Israel ei pysty suojelemaan heitä. Hamasin johtajan puhe liittyy tietenkin eräiden arabimaiden Israelin kanssa solmimaan yhteistyösopimukseen, Abrahamin sopimukseen.

Vielä sopimuksen ulkopuolella oleva Saudi-Arabia neuvottelee Israelin kanssa omasta jäsenyydestään. Hamasin johtajan puhe tulkittiin eräissä arabimaissa niin, että ne voisivat olla seuraava hyökkäyksen kohde. Monia arabimaita huolestuttaa myös se, että Hamasin liittolainen Iran on hyvin lähellä mahdollisuutta saada oma ydinase. Pelko on olemassa, vaikka Iran on aina kieltänyt sen, että oma ydinase kuuluu sen suunnitelmiin.

Viisi päivää Hamasin hyökkäyksen jälkeen Iranin presidentti Ibrahim Raisi soitti Saudi-Arabian kruununprinssille, Mohammed bin Salmanille. Keskustelu oli ensimmäinen kahden valtion korkeimman edustajan välillä sen jälkeen, kun maat olivat solmineen uudelleen diplomaattisuhteet vuosia jatkuneen välirikon jälkeen. Hieman myöhemmin kahden maan ulkoministerit tapasivat Jeddassa pidetyn muslimimaiden yhteistyöjärjestön kokouksen yhteydessä.

TAPAAMISET kertovat, että Iranin islamilainen tasavalta ja Saudi-Arabian kuningaskunta eivät anna Gazan tapahtumien estää suhteiden kehittymistä. Saudi-Arabian ja Israelin neuvottelut ovat nimittäin jatkuneet, vaikka tähän saakka kuningaskunta on nähnyt kaksi estettä suhteiden avaamiselle.

Se on aina vaatinut, että Jerusalemissa sijaitsevan al-Aqsan moskeijan, maailman kolmanneksi tärkeimmän muslimien pyhäkön hallinta pysyy kansainvälisissä käsissä. Nyt Jerusalem on Israelin pääkaupunki. Toiseksi saudit vaativat Israelia parantamaan palestiinalaisten asemaa. Ja tämä jälkimmäinen vaatimus on myös muslimimaiden väestön mielenosoitusten takana.

Arabimaiden väestölle palestiinalaisten aseman suojelu on edelleen tärkeää, toisin kuin arabimaiden johtajille.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE