Asiasta on pyritty ottamaan selkoa muun muassa tekemällä katsauksia jo valmiisiin pääosin muita hengitystieinfektioita koskeviin tutkimuksiin.

Kansainvälisessä Cochrane-tutkimusverkostossa noin 15 vuotta systemaattisia tutkimuskatsauksia laatinut, toimittanut ja vertaisarvioinut tutkija Jani Ruotsalainen sanoo, että tiedeyhteisössä on ristivetoa siitä, mikä näyttö on riittävää, kun maskien tehoa tutkitaan väestötasolla. Se ei vielä riitä, että maskin hyödyllisyydestä on näyttöä vaikkapa sairaaloissa tai että maskin voidaan teknisesti osoittaa suodattavan viruksia.

–  Väestötason tutkimuksissa pitää olla valtava populaatio, jota tutkitaan. Pitäisi myös pystyä kontrolloimaan sekoittavia tekijöitä kuten sitä, käyttävätkö ihmiset varmuudella maskia, miten ja kuinka paljon ihmiset käyttävät maskia ja mitä muita torjuntatoimenpiteitä tehdään.

Summaryx-yhtiön keväällä 2020 tekemässä katsauksessa todettiin, että luotettavia tutkimuksia aiheesta oli tehty vasta vähän, ja päädyttiin siihen, ettei maskien käyttämisellä ollut selvästi osoitettavaa suojavaikutusta. STM päätti osin tutkimukseen nojaten jättää tuolloin antamatta maskisuosituksen.

Ruotsalainen sanoo, että tällaista tulosta tulkitaan helposti niin, ettei maskeista ole hyötyä, koska näyttöä hyödyistä ei ole. Tämä on kuitenkin virhepäätelmä.

Heinäkuun lopussa poikkitieteellinen ryhmä suomalaistutkijoita julkaisi oman katsauksensa samaan aineistoon perustuen ja päätyi tulokseen, jonka mukaan kasvomaskit suojaavat selvästi sekä käyttäjäänsä että käyttäjän ympärillä olevia ihmisiä tartunnoilta.

Aiempien tutkimusten aineistoa laskennallisesti yhdistänyttä tutkimusta olivat tekemässä virusinfektioiden jälkisairauksiin ja unihäiriöihin erikoistunut tutkija Hanna Ollila ja taloustieteen ja terveystaloustieteen tutkijatohtori Liisa Laine. Laine on erikoistunut tutkimaan erilaisten toimenpiteiden vaikutusten syy-seuraussuhdetta väestöön.

Ruotsalainen kritisoi heidän tekemäänsä tutkimusta siitä, että siinä olisi yhdistetty yhteismitattomia tutkimuksia ja pitää tuloksia epäluotettavina.

Ollila ja Laine ovat kuitenkin Ruotsalaisen kanssa eri mieltä ja pitävät selvänä, että kansainvälinen tiedeyhteisö katsoo maskeista olevan hyötyä koronan torjunnassa. Tutkijat perustavat käsityksensä paitsi omaan tutkimukseensa myös muuhun kansainväliseen tutkimukseen aiheesta.

He lähtevät siitä, että heidän analyysinsa on tehty oikein, ja katsovat, että eri tilanteissa toteutettujen tutkimusten yhdistäminen tekee tutkimuskatsauksesta paremman, ei suinkaan huonompaa.

Laineen mukaan aineiston monimuotoisuus myös pystytään ottamaan huomioon meta-analyysissa.

–  Väestössä on erilaisia maskin käyttäjiä, joten toimenpidesuositusten vaikutusten ymmärtämiseksi on hyödyllistä että tutkimuskatsauksissa on erilaisia tutkimuksia.

Erilaisilla ryhmillä tehdyt tutkimukset yhdistämällä voidaan Laineen mukaan pyrkiä arvioimaan toimenpiteen keskimääräistä vaikutusta, kuten myös vaikutusten hajontaa tai esimerkiksi vaikutusten välisiä eroja.

Ollila toteaa, että näin voidaan esimerkiksi ryhmitellä tutkimuksia, jotka on tehty lapsilla, ja tutkimuksia, jotka on tehty terveydenhuollon ammattilaisilla, ja tarkastella miten tulokset eroavat.

Kaikki kolme tutkijaa kertovat, että koronavirusta, sen torjuntaa ja vaikutuksia tutkitaan nyt paljon ja tiedot tulevat varmasti vielä täydentymään. Toistaiseksi niin kansalaiset kuin poliitikotkin joutuvat tyytymään siihen epätäydelliseen tietoon, joka on tällä hetkellä saatavissa.