– Suomeen ei kohdistu akuuttia uhkaa, mutta sodan välilliset vaikutukset ja heijastusvaikutukset voivat tuntua monella tapaa myös meillä. Huoltovarmuus, yhteiskunnan eri tahojen hyvä varautuminen ja kriisinsietokyky ovat nyt tarpeen. Tässä Suomella on laajaa osaamista sekä julkisen sektorin että elinkeinoelämän toimijoilla, Janne Känkänen vakuutti.

Huoltovarmuus on yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamista myös kriisi- ja häiriötilanteissa, kuten sitä että vettä ja ruokaa on saatavissa ja tietoliikenneyhteydet toimivat.

Känkäsen mukaan Venäjän vastaiset laajat pakotteet ja mahdollisesti seuraavat vastatoimet aiheuttavat meilläkin tarvetta sopeutua.

Känkänen vakuutti, että Suomen yleinen varautumisen taso huoltovarmuudessa on hyvä. Varautuminen pohjautuu kolmeen tekijään. Ensinnä se nojaa materiaaliseen varautumiseen eli turva- ja varmuusvarastointiin.

– Varastoinnilla voidaan ostaa aikaa, jolla pystytään sopeuttamaan tilannetta ja löytämään muun muassa vaihtoehtoisia toimitusketjuja ja hankintakanavia, jos tilanne sitä vaatii.

Suomessa on muun muassa viiden kuukauden normaalia kulutusta vastaavat määrät tuontipolttoaineita. Viljaa on varastossa vähintään kuuden kuukauden keskimääräistä kulutusta vastaava määrä. Lääkkeiden tuontiin ja valmistukseen liittyy tuotteesta riippuen 3-10 kuukauden alan toimijoita koskeva varastointivelvoite-

Toinen kivijalka on Känkäsen mukaan kriittisten toimijoiden ja infrastruktuurin kyky sietää ja torjua häiriöitä. Näitä asioita harjoitellaan ja niillä on varautumiskäytännöt.

– Kolmas kivijalka on huoltovarmuusrahasto, jota huoltovarmuuskeskus hallinnoi. Meidän suoraan varastoimat tavarat ovat huoltovarmuusrahastossa ja lisäksi voimme käyttää likvidejä varoja tarvittaessa nopeaan reagointiin tilanteen mukaan.

Känkäsen mukaan arvioita Ukrainan sodan huoltovarmuusvaikutuksista tehdään jatkuvasti yhdessä huoltovarmuusorganisaation eli tiettyjen tärkeiden yritysten ja toimijoiden kanssa. Tähän kytkeytyviä yrityksiä ja toimijoita on noin tuhat.

Huoltovarmuuskeskus täydentää tällä hetkellä tarvittavin osin varastojaan. Se seuraa myös informaatiohäirintää ja -vaikuttamista yhdessä turvallisuusviranomaisten kanssa sekä kyberturvaa ja mahdollisia kyberhyökkäyksiä kriittisiin kohteisiin.

– Mahdollisuus on myös fyysisten kohteiden häirintä tai jopa vahingoittaminen. Tämä on mahdollista, mutta korostan, ettei ole nyt näköpiirissä. Tässä tilanteessa kuitenkin kriittisen infrastruktuurin suojeluun kiinnitetään erityistä huomiota. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu tältä osin akuuttia tilannetta tai uhkaa.

Känkänen sanoi, että tämänhetkinen tilanne tunnetaan hyvin eli huoltovarmuusasiat ovat kunnossa ja yhteiskunnassa on kriisinsietokykyä. Meneillään olevan Ukrainan sodan heijastusvaikutukset kohdataan hänen mukaansa Suomessa hyvistä lähtökohdista.

– Tilanne on tosi poikkeuksellinen ja vakava ja siksi teemme tässä ja nyt tilannekuvatiedon ja jatkuvan arvioinnin perusteella lyhyen aikavälin toimenpiteitä. Näillä täydennämme ja parannamme varautumista kriittisillä aloilla, joilla havaitaan erityisiä riskejä.

Känkäsen mukaan Suomen turvallisuusympäristö on monien arvioiden mukaan muuttunut perusteellisesti ja pikaisesti.

– Kun akuutti kriisi on jossain vaiheessa asettunut, on syytä tarkastella nopeastikin varautumisen tasoa yleisesti, määritellä uutta turvallisuusympäristöä vastaava kansallisen varautumisen tavoitetaso kautta linjan.

– Kysymys kuuluukin, onko meillä uuteen turvallisuusuhkaan peilattuna oikea ja riittävä materiaalisen varautumisen ja kyberturvallisuuden taso kriittisissä kohteissa.

Eduskunta käsittelee ensi syksynä huoltovarmuusselontekoa. Känkäsen mukaan viimeistään siinä on määriteltävä varautumisen taso.

Hän totesi, että on ymmärrettävää, että nykyinen tilanne herättää huolta ja moni miettii, miten pärjätään.

– Tältä osin tilanne on huoltovarmuuden lähtökohdista kunnossa. Lisäksi meidän yhteisöllisyys on tärkeä osa suomalaisten kriisinsietokykyä. Sen takia onkin tärkeätä, että pidetään huolta toisistamme ja itsestämme. Tämä on myöskin käytännön arjen huoltovarmuutta, hän muistutti.

Kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen koordinoi liikenne- ja viestintäministeriössä kansallista kyberturvallisuuden kehittämistä.

Paananen painotti, että tälläkin hetkellä Ukrainan kriisistä huolimatta kansallinen kyberturvallisuuden tilanne on normaali.

– Me olemme Suomessa nähneet, kokeneet ja torjuneet ne kaikki tilanteet ilmiöinä, joita on nähty Ukrainassa kymmenen viimeisen vuoden aikana.